Kanta-Häme

Remonttiraha pelasti seurantalot tuholta

Suomen 2 500 seurantalolla on suuri merkitys suomalaisuudelle. Seurantalojen saleissa syntyi suomalainen kansalaisyhteiskunta, mutta myös isovanhempiemme rakkaus.

Kotiseutuliiton rakennustutkija Johanna Hakasen mielestä seurantaloissa on arjen arvokkuutta, joka jää meiltä usein huomaamatta. Hän toivoo, että vastikään julkaistu Seurantalolla (Maahenki) avaisi meidän silmämme rakennuksille, jotka edustavat 130 vuotta suomalaista arkkitehtuuria.

– Seurantalot ovat hienoja rakennuksia, joiden ohi aika ei ole vieläkään ajanut. Ne ovat edelleen ahkerassa käytössä, sillä ne ovat muuttuneet aina käytön mukaan. Uskon, että taloilla on hieno tulevaisuus, Hakanen huomauttaa.

Johanna Hakasen mielestä on yleensäkin ihme, että suurin osa seurantaloista on vielä pystyssä. Taloista on pidetty hyvää huolta, mutta voi olla että kaikkein pienimmät talot vielä katoavat. Talojen ylläpito on pienille yhdistyksille raskasta, kun jäsenet ikääntyvät.

– Suomessa alettiin pitää seurantaloista rekisteriä vasta 70-luvulla, kun korjausavustuksia alettiin jakaa. Kukaan ei tiedä paljonko taloja on ollut alunperin, mutta epäilen, että niitä on ollut koko maassa yli 3000, Johanna Hakanen sanoo.

Seurantalojen elämä on aina keskittynyt juhlasaliin. Monen salin näyttämöllä on esitetty näytelmiä tai pidetty kevätjuhlia. Seuran omat urheilijat harjoittelivat salissa ja heidän lippunsa otettiin seinältä aina, kun oli tarvis.

Seurantalojen rakentaminen alkoi Suomessa 1880-luvulla, mutta kiihkeintä rakentaminen oli 1930 ja -40-luvuilla. Rakennukset tehtiin yleensä talkoilla näkyvälle paikalla tien varteen ja niillä oli iso tontti.

Seurantalojen säilymisestä on kiittäminen eduskunnan joka päätti 70-luvun lopussa alkaa jakaa taloille korjausrahaa. Avustusta on jaettu jo 1900 talolle lähes 60 miljoonaa euroa.

Johanna Hakasen mielestä valtion päätös talojen taloudellisesta tukemisesta kertoo seurantalojen arvostamisesta.

– Juuri 60- ja 70-luvuilla seurantaloilla olivat kohtalon vuodet ja niiden määrä notkahti pahasti. Kannustus innosti yhdistyksiä kuitenkin pitämään talonsa kunnossa.

Hakanen epäilee, että ilman korjausrahaa monikin vanha seurantalo olisi jo hävinnyt kartalta. Nyt avustuksia haetaan ihan yhtä innokkaasti kuin aina ennenkin.

– Hienointa on, että hakijoiden joukossa on innokkaita nuoria kyläyhdistyksen aktiiveja. Se osoittaa paljon talojen arvostuksesta. Hakemuksia tulee joka vuosi noin 300, Hakanen sanoo.

Seurantalot on rakennettu aatteellisten yhdistysten tarpeeseen mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja yhteistyöllä. Talot on suunnitellut joku omasta kylästä ja talo on rakennettu nopeasti.

Raittiusseurojen, vapaapalokuntien, työväenyhdistysten ja nuorisoseurojen taloja alettiin rakentaa 1880-luvulla kaikkialle Suomeen. Innostus ulottui jonkin verran myös Ruotsiin, mutta muuten seurantaloinnostus on hyvin suomalainen ilmiö.

Hakanen epäilee, että seurantalon säilymisen salaisuus on juuri sen käytännöllisyys.

– Talot muuttuivat ajan ja ihmisten mukaan. Niissä on juhlittu, harrastettu ja pelattu vaikka bingoa, mutta yhtä kaikki ne ovat yhä edelleen tärkeitä kokoontumispaikkoja. HÄSA