Kanta-Häme

Renessanssimusiikki on sävelten verkko, jossa kuulija keinuu, kuvaa musiikkitoimittaja Risto Nordell luennollaan

Risto Nordell opastaa sunnuntaina renessanssimusiikin ihmeisiin. Seurakunnan Kirkkomusiikkiopiston luennot ja teoriatunnit ovat kiinnostaneet kaupunkilaisia.
Risto Nordell

Sunnuntaina Hämeenlinnassa matkustetaan vuosisatojen halki, ja musiikki soi.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan Kirkkomusiikkiopiston toisella luennolla edetään renessanssin kirkkomusiikkiin. Oppaana toimii Yleisradion musiikki- ja kulttuuritoimittaja Risto Nordell, joka tunnetaan erityisesti klassisen musiikin ohjelmastaan Riston valinta.

Renessanssimusiikiksi käsitetään 1400- ja 1500-lukujen musiikki, mutta Nordell lupaa ”ottaa vauhtia” jo 1300–1400-lukujen vaihteesta.

– Kerron, miten renessanssimusiikki kehittyi sellaiseksi kuin kehittyi. Vien kuulijat tyylillisen kehityksen läpi musiikkiesimerkein ja kertomalla säveltäjien elämästä ja toiminnasta, Nordell lupaa.

Matka päättyy 1500-luvun loppuun, kun renessanssi vaihtuu barokiksi.

 

Nordell itse syttyy ennen kaikkea juuri renessanssimusiikista. Klassinen musiikki on hänen suuri rakkautensa, ja eniten kiehtovat renessanssi ja barokki.

– Renessanssimusiikki ei ole melodista, vaan perustuu moniäänisyyteen. Suurin osa siitä on säestyksetöntä kuoromusiikkia, joka on kolmi-, neli-, kuusi tai jopa kaksitoistaäänistä, hän innostuu.

– Siinä jokainen ääni on yhtä arvokas. Ei ole yhtä melodista ääntä, jota muut äänet säestävät, vaan syntyy suuri sävelkudelma, sävelten verkko, jossa voi keinahdella.

Vastikään kirjan Riston valinta – parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle (Kirjapaja) julkaissutta Nordellia kuullaan eniten radiossa, mutta hän myös kiertää puhumassa musiikista. Hämeenlinnan jälkeen häntä kuullaan Seinäjoella.

– On kiva nähdä kuuntelijoita kasvokkain ja saada palautetta. Se on minulle tärkeää.

Nordell tietää, että klassisen musiikin harrastajat ovat intohimoista ja asiantuntevaa joukkoa. Sakkiin voi silti liittyä kuka tahansa.

– Musiikkia ei tarvitse ymmärtää, jotta siitä voi nauttia.

 

Kirkkomusiikkiopisto-kokonaisuudessa sijansa on myös ymmärtämisellä. Luentojen lisäksi siihen kuuluvat kanttori Sonja Saarikon luotsaamat avoimet musiikin teoriatunnit.

Luentoja on tähän mennessä pidetty yksi ja teoriatunteja kaksi. Molemmat ovat vetäneet kolmisenkymmentä henkeä.

– Tilausta tällaiselle tuntuu olevan, kun niin moni on saapunut paikalle kauniina sunnuntai-iltapäivänä, Saarikko sanoo.

Hän ideoi Kirkkomusiikkiopiston, koska halusi luoda uusia avauksia seurakunnan musiikkityöhön. Kuorotoiminta oli jo entuudestaan aktiivista, joten hän mietti, mitä muuta voisi olla.

Luennoilla kuljetaan taidemusiikin historian ensitahdeista kronologisesti näihin päiviin. Teoriatunneilla taas perehdytään perusteisiin eli opitaan lukemaan nuotteja ja erilaisia merkkejä. Saarikko rohkaisee kiinnostuneita tulemaan, vaikka aiemmat kerrat olisivat jääneet väliin.

– Jos ensin tuntuu, ettei tajua, niin asioita myös kerrataan. Joka tapauksessa tunneilla saa käsityksen, mistä puhutaan, kun puhutaan teoriasta. Vaikkapa laulamiseen voi saada jotain lisää, kun ymmärtää, ettei teoria ole erillinen saareke.

Luennot ja teoriatunnit jatkuvat keväällä. Saarikon ajatuksena on tehdä Kirkkomusiikkiopistosta kaksivuotinen kokonaisuus.

Luennoilla siirryttäneen ensi syksynä tarkentuneisiin kokonaisuuksiin, kuten urkumusiikkiin, mutta teoria saattaa alkaa uudelleen alusta. HÄSA

 

Kirkkomusiikkiopiston luento: renessanssin kirkkomusiikki. Risto Nordell. Keskusseurakuntatalon Ristin sali sunnuntaina 21.10. kello 18.Seuraava avoin teoriatunti pidetään Poltinahon seurakuntatalossa sunnuntaina 28.10. kello 15–17.