Kanta-Häme

Rengasvahtipakko voimaan viikonloppuna

Marraskuun alusta voimaan EU-direktiiviin pohjautuva säädös, joka määrää uusien henkilöautojen vakiovarusteeksi rengaspaineiden valvontajärjestelmän. Alun perin säädöksen oli tarkoitus koskea muitakin kuin ensiasennusrenkaita, mutta liikenteen turvallisuusvirasto Trafi teki asiassa hätäjarrutuksen syyskuun alussa.

Tulkinnan uudelleen arviointiin vaikutti tuoreen liikenneministerin Paula Risikon (kok.) puuttuminen ja kansalaisten palautetulva.

Tavalliselta hämeenlinnalaisautoilijalta uudistus ei saa lievennyksestä huolimatta kiitosta.

– Olen jonkin verran tutustunut asiaan. Tuntuu siltä, että kalliiksi taas tulee, eli onneksi olkoon vaan meille kaikille! ironisoi Kaurialan Euromasterilla talvirenkaita alle vaihdattava Pekka Untamo.

”Ei mitään järkeä”

Rengaspainevahtijärjestelmiin perehtynyt rengasmyyjä Harri Heino kertoo kustannuksien liikkuvan 300–700 euron välillä yhtä rengassarjaa kohden. Jos antureita ei asennuta kuin esimerkiksi kesärenkaisiin, siitä seuraa hälytysvalojen vilkkumista kojetaulussa.

– Joistain autoista järjestelmän pystyy kytkemään pois päältä, mutta ei kaikista, Heino kertoo.

Myös katsastusmieheltä saattaa tulla kysymyksiä, sillä Trafin suunnanmuutos ei ehtinyt määräyksiin, jotka edellyttävät uusien autojen kaikilta renkailta painevahtia.

– Ei tässä ole mitään järkeä! Lisää merkkivaloja ja vikoja autoihin. Ei tunnu houkuttelevalta ostaa uutta autoa, Pekka Untamo tuomitsee.

Heino vahvistaa, että samanlaista palautetta tulee muiltakin yksityisasiakkailta.

– Yritys- ja leasing-autoihin rengasvahdit on asennettu molempiin rengassarjoihin ilman kahta sanaa, mutta useimmille yksityisautoilijoille kustannus on sen verran korkea, että se vaikuttaa ostopäätökseen, myyjä muotoilee.

Älyrenkaat tulossa jo

Rengaspainevahtisäädöstä perustellaan turvallisuudella sekä polttoaineen säästöllä.

– Polttoaineen kulutus on toissijainen syy. Raskaassa liikenteessä oikeilla ilmanpaineilla voidaan saadakin merkittäviä säästöjä, Harri Heino pohtii.

Toistaiseksi lainsäädäntö koskee kuitenkin vain henkilöautoja. Renkaiden paineita seuraavia järjestelmiä on kahdenlaisia: suoria ja epäsuoria. Suorassa tai aktiivisessa järjestelmässä venttiiliin asennettava anturi lähettää langattomasti tietoa auton tietokoneelle. Epäsuora eli passiivinen järjestelmä taas laskee paineen renkaiden pyörimisnopeudesta ja toimii ABS-jarrujen yhteydessä.

Heinon mukaan suora järjestelmä on tarkempi, mutta käytössä kalliimpi.

– Jos suoralla järjestelmällä varustetun auton renkaat haluaa vaihtaa itse, pitää hankkia erityinen kalibrointityökalu.

Puhumattakaan sen käytön osaamisesta, eli käytännössä renkaat pitää vaihdattaa aina liikkeessä.

– Järjestelmän kalibrointi on 20 minuutin homma. Me veloitamme siitä 30 euroa päälle normaalin renkaanvaihdon, mikä taas maksaa 32 euroa, Heino kertoo.

Erikseen asennettavat rengaspaineanturit ovat kuitenkin vain välivaihe pyörien evoluutiossa.

– Nykyisetkin systeemit ovat ihan toimivia, mutta maailmalla on kehitetty jo älyrenkaita, jotka ”haistavat” toisensa, Heino kertoo. (HäSa)