Kanta-Häme Hämeenlinna

Rengon eläinlääkäri väsyi Suomen talveen – Serban Ursachi perustaa uuden klinikan Espanjaan

Eläinlääkäri Serban Ursachi otti perjantaina vastaan viimeiset potilaansa Rengossa ja laittoi pieneläinvastaanoton myyntiin.
Eläinlääkäri Serban Ursachi odottaa viimeisiä potilaitaan Rengossa. Hän ehti pitää vastaanottoa Rengossa pari vuotta. Kuva: Pekka Rautiainen
Eläinlääkäri Serban Ursachi odottaa viimeisiä potilaitaan Rengossa. Hän ehti pitää vastaanottoa Rengossa pari vuotta. Kuva: Pekka Rautiainen

Pieneläinvastaanottoa kotonaan Rengossa pitänyt eläinlääkäri Serban Ursachi lopetti klinikkansa perjantaina.

Mies muuttaa tänään Fuengirolaan Espanjaan ja avaa siellä uuden klinikan.

– Olen asunut Suomessa 28 vuotta ja pitänyt eläinklinikkaa Hämeenlinnassa 22 vuotta. Nyt haluan palata etelän aurinkoon, sillä olen väsynyt pitkiin ja pimeisiin talviin. Tarvitsen valoa, aurinkoa ja lämpöä, Ursachi korostaa.

 

Eläinlääkäri otti viimeiset potilaansa vastaan perjantaina. Vastaanotolla on jäljellä enää pöytä, sillä kaikki muut huonekalut odottavat Espanjassa.

– En minä suomalaisia hylkää, sillä ostamaani klinikkaa piti suomalainen eläinlääkäri. 70 prosenttia asiakkaistakin on suomalaisia, Ursachi sanoo.

 

Serban Ursachi tunnetaan ennen kaikkea kissalääkärinä, jonka luo Renkoon on matkustettu Poria, Helsinkiä ja Mäntsälää myöten.

Kissoihin hän on keskittynyt myös Tampereella olevassa Vet4Catissa.

Kissaklinikkaa pitää vielä puoli vuotta Ursachin eläinlääkärivaimo. Syyskuussa mies saa Espanjaan myös vaimonsa ja kohta kaksivuotiaan poikansa.

– Onneksi he tulevat välillä käymään Fuengirolassa, eläinlääkäri iloitsee.

 

Vaikka Ursachi odottaakin tulevaa jo innoissaan, synnyttää yksi asia tummia pilviä miehen taivaanrantaan.

Hän on työskennellyt vuosikymmeniä kissojen hyväksi, mutta nyt kissat tuntuvat puuttuvan kokonaan. Espanjassa useimmilla ihmisillä on koiria, eikä kissoille juuri anneta arvoa.

– On ilmeistä, että klinikalle tuodaan juuri koiria. En ole niin perehtynyt vielä Espanjan lainsäädäntöön, että tietäisin, voinko edes jatkaa kissojen kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoa radiojodilla, Ursachi sanoo.

Tampereen kissaklinikalla toimii Suomen ainoa isotooppiyksikkö, jossa on hoidettu radiojodilla yli 250 kissaa.

 

Romaniassa Serban Ursachi ehti opiskella neljä vuotta eläinlääketiedettä ennen kuin hän jätti maan taakseen.

Opintojen ohessa mies opiskeli vuoden laulua, sillä baritonille ooppera oli melkein yhtä suuri rakkaus kuin kissatkin.

Lopulta hän joutui aloittamaan eläinlääketieteen opiskelun uudestaan alusta Suomessa 90-luvun puolivälissä. Helppoa opiskelu ei ollut kieliongelmien takia.

Ursachi ehti pitää pitkään Kanta-Hämeen Eläinklinikkaa Hämeenlinnassa, mutta luopui sen omistuksesta kolme vuotta sitten.

– Entinen vaimoni jatkoi klinikan pitämistä, mutta minä avasin lopulta klinikan Tampereella. Rengon pieneläinvastaanottoa aloin pitää asiakkaiden pyynnöstä kaksi vuotta sitten, Ursachi sanoo.

 

Lääkäri on järjestänyt asiansa Espanjassa.

Talon hän osti joulukuussa, kun uuden klinikan kauppa varmistui. Fuengirolasta hän tietää sen verran, että siellä on lämmintä.

– Olen käynyt kaupungissa nyt neljä kertaa, mutta uskon kyllä viihtyväni siellä. Suhtaudun tulevaisuuteen hyvin optimistisesti niin kuin aina, Ursachi selvittää.

Viimeinen Suomen viikonloppu kului vauhdikkaasti. Perjantaina hän opiskeli Iittalassa espanjaa ja lauantaina hän piti Helsingissä jo vuosi sitten sovitun luennon. Tänään mies lentääkin sinivalkoisin siivin kohti Espanjaa.

– Rengon kotia ei ole vielä laitettu myyntiin. Ties vaikka sitä ei myytäisikään. Voisin joskus piipahtaa vielä Hämeenlinnassa, Ursachi naurahtaa. HäSa

 

Kommentti: Serbaneja tarvitaan

Kuva: Pekka Rautiainen
Saila Karpiola

Menetin sydämeni yli 20 vuotta sitten kissoille, eikä mikään ole ollut sen jälkeen enää ennallaan. Eivät ainakaan tapetit, parketit tai sohvat.

Ilahduin 90-luvulla suuresti tutustuessani kissatohtori Serban Ursachiin. Oli hienoa katsoa kuinka herkäksi tämä raikuvasti naurava suuri mies muuttui heti, kun sai kissan syliinsä. Se oli molemminpuolista rakkautta.

 

Turhaan ei Serban kutsunut Toivo-kissaani kulmakunnan kalleimmaksi kolliksi.

Ensin mirri söi lelunsa ja jouduttiin leikkaamaan. Sitten se nieli parsinneulan ja leikattiin.

Kolmatta kertaa ei ole vielä tullut. Topi mennä viuhtoo edelleen, eikä edes karttuvasta iästä ole sen hidastuttajaksi.

Mutta mistä ihmeestä me löydämme uuden serbanin, jos kolmas kerta toden sanoo?