Kanta-Häme

Rengon vastaanottokeskuksella alkukankeutta

Hämeenlinnan kaupungin valmiusryhmä havaitsi muutamia epäkohtia tarkastuskäynnillään Rengon turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa, joka aloitti toimintansa 7. lokakuuta. Toimintaa pyörittää pörssiyhtiö Pihlajalinna oyj.

Tarkastuksen toiminnan alkupäivinä tehneen kaupungin tilaajajohtajan Jukka Lindbergin mukaan asunnoista puuttuivat sängyt, eivätkä esimerkiksi pakolliset terveystarkastukset ja rokottamiset olleet vielä käynnistyneet.

Hämeen Sanomien vieraillessa tiloissa viime torstaina (22.10.) sänkyjä ei vieläkään ollut, oli vain patjat ja petivaatteet lattialla. Kerrossängyt oli kuitenkin jo tilattu ennen kuin keskus avattiin. Niiden pitäisi saapua tällä viikolla.

Myöskään pakollisia terveystarkastuksia ja rokotuksia ei ollut vielä aloitettu. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan hoitajan suorittama alkuhaastattelu ja -tarkastus pitää tehdä kahden viikon kuluessa maahan tulosta. Selvästi sairaat on ohjattava lääkärille viikon kuluessa alkutarkastuksesta.

– Akuutit tapaukset olemme hoitaneet. Olemme katsomassa tilaa, jossa terveystarkastuksia alettaisiin tehdä tällä viikolla. Valtion kilpailuttamana yhteistyökumppanina on Terveystalo, kertoo Pihlajalinna oyj:n vastaanottokeskuksista vastaava palvelujohtaja Seppo Rantanen.

Tiloissa toimi aiemmin mielenterveyskuntoutujien yksikkö, Kuntoutumiskoti Rosa, joka on jo jonkin aikaa ollut tyhjillään.

Lindbergin mukaan terveystarkastajat tekevät vielä tiloihin tarkastuksen varmistuakseen, että toiminta täyttää terveydensuojelun näkökulmat.

– Haluan neuvotella Pihlajalinnan kanssa huolenaiheistamme ja kertoa, mitä pitäisi panna nopeasti kuntoon, että voisimme 29. lokakuuta järjestettävässä asukasillassa kertoa kuntalaisille, että toimintaa pyöritetään seriöösisti (vakavissaan).

Kaikkein tärkeintä Lindbergin mukaan on, että Pihlajalinna luo hyvät suhteet renkolaisiin ja sikäläisiin toimijoihin sekä ”rakentaa hyvässä yhteisymmärryksessä kaupungin kanssa sellaiset olosuhteet, että turvapaikanhakijoilla olisi muutakin tekemistä kuin maata.”

– Haluamme ehkäistä syntymästä turvapaikanhakijoiden slummia, jota hoidettaisiin huonosti. En missään tapauksessa halua sanoa, että meillä olisi tässä sellainen tilanne, mutta kaupunkina seuraamme kaikkia vastaanottokeskuksia, ettei minkäänlaisia turvallisuusriskejä muodostu. Riskejä syntyy, kun pienissä tiloissa on paljon ihmisiä, joilla on vähän tekemistä.

Pihlajalinnan palvelujohtaja Seppo Rantanen muistuttaa, että monista vastaanottokeskuksista poiketen Renko on erilainen, koska turvapaikanhakijat asuvat täysin itsenäisesti asunnoissaan.

– He käyvät kaupassa omalla rahallaan, tekevät ruokansa, siivoavat ja pesevät pyykkinsä pesutuvassa.

He saavat myös valita aktiviteettinsa itse.

– Heillä on mahdollisuus käydä kuntosalilla, jonka he maksavat itse. He ovat myös käyneet pelaamassa jalkapalloa koulun kentällä, jossa on ollut vapaaehtoisia heitä peluuttamassa, kertoo Rengon vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Jenni Ahola.

Huhut vapaaehtoisten auttajien puuttumisesta eivät pidä Aholan mukaan paikkaansa.

– Koululta löytyi opettajia, jotka lupautuivat pitämään kielikoulua. Kirjasto on ollut aktiivisesti yhteydessä, ja heillä on tilauksessa arabiankielisiä verkkolehtiä. Alustavasti on puhuttu yhteistyöstä seurakunnan kanssa. Vapaaehtoiset ovat organisoineet vaatekeräyksen, joka jatkuu edelleen kirjastossa.

Erityinen tarve olisi nyt lämpimistä miesten talvivaatteista ja verhoista.

Pihlajalinna aikoo tehdä asiakaskyselyn kiinnostuksen kohteista sekä kutsua paikallisia toimijoita ja asukkaita miettimään yhteistyökuvioita ja aktiviteetteja. HÄSA

Asukastilaisuudet pakolaistilanteestaLammin Turvantalossa ma 26.10. klo 18.Rengon koulussa to 29.10. klo 18.