Kanta-Häme

Renkolaiset vastustavat kirjastonsa siirtoa

Erittäin monet renkolaiset vastustavat ajatustakin siitä, että heidän kirjastonsa sijoitettaisiin koulun yhteyteen.

Tämä kävi selväksi tiistai-iltana Rengon uudella koululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Iso ruokala täyttyi osanottajista, ja väkeä riitti käytävällekin.

Renkolaisvaltuutetut paikalla

Tilaisuuden järjesti Renko-seuran puheenjohtaja Antti Leinikka, joka on nykyään myös keskustalainen kaupunginvaltuutettu. Paikalla olivat myös kaikki muut renkolaiset valtuutetut: Anna-Kaisa Häppölä (sd.), Pekka Pohjalainen (kesk.) ja Antero Niemelä (ps.). Häppölä on myös kunnanhallituksen jäsen.

Rengon kirjastonhoitaja Kirsi Kaulio esitteli vetoomuspapereita. Noin 500 renkolaista on kirjoittanut nimensä vetoomukseen, jossa vastustetaan kirjaston siirtoaikeita. Vetoomus luovutetaan myöhemmin Hämeenlinnan elämänlaatulautakunnalle.

Kaupungin kulttuuri- ja kirjastoasioista vastaava tilaajapäällikkö Timo Koivu sanoi, että kirjastopuolella on kiristettävä ruuvia, koska kirjastojen budjetti ei todennäköisesti kasva tulevaisuudessa. Silti henkilöstö-, huoneisto- ja aineistokulut kasvavat.

– Jotain on pakko tehdä, Koivu korosti.

Lakkauttamisesta ei kysymys

Tänä keväänä elämänlaatulautakunta laatii puitesopimuksen, joka koskee vuosia 2014–2017. Sen pitäisi sisältää kirjastoja koskevia säästöjä.

Koivu vakuutti, ettei tässä ole missään tapauksessa kysymys Rengon kirjaston lakkauttamisesta.

Pekka Pohjalainen sanoi kuitenkin pelkäävänsä kirjaston tulevaisuuden puolesta.

– Jos kirjasto siirtyy koululle, koulun tilat käyvät pieniksi. Kun koulu tarvitsee tilat takaisin itselleen, sitten ei ole Rengossa enää tilaa, mihin kirjasto voisi siirtyä.

Lähikirjastoista vastaava palvelupäällikkö Irmeli Isokivijärvi kertoi, että Rengon kirjasto oli Hämeenlinnan kirjastoista ainoa, joka onnistui lisäämään lainausmääriään viime vuonna.

Iso merkitys oli sillä, että koulu sijaitsi puolitoista vuotta evakkotiloissa kirjaston naapurissa, mutta toisaalta myös aikuisten lainausmäärät kasvoivat.

Tilaa on nyt liikaa

Rengon kirjasto on vuodesta 1998 sijainnut aivan keskustassa Rengonraitin varrella. Silloinen Rengon kunta muutti entisen ravintolarakennuksen kirjastoksi.

Tilaa on 459 neliötä, mikä on oikeastaan liikaa. Irmeli Isokivijärvi sanoo, että Rengon kokoiselle paikkakunnalle ihanteellinen kirjaston koko olisi noin 300 neliötä.

Pahinta suuressa neliömäärässä on hinta. Kaupungin kirjastolaitos maksaa Linnan tilapalveluille noin 46 000 euron vuosivuokraa. Ja juuri tästä summasta kirjastolaitos haluaisi nyt säästää.

Anna-Kaisa Häppölä toivoikin ideoita, mitä muuta käyttöä voisi kirjaston hallitsemalle tilalle keksiä. Voisiko tilaa esimerkiksi supistaa jotenkin, ja voisiko Vanajaveden opistolla olla käyttöä lopputilalle? Tilalle tarvittaisiin siis muitakin maksajia kuin kirjasto.

”Lapset tarvitsevat koulun tilat”

Siitäkin keskusteltiin, voisiko nuorisotila sijaita kirjaston tai koulun yhteydessä. Nuorisotilasta vastaava Heidi Siivonen 4H-yhdistyksestä muistutti, että nuorisotilaan pitää mahtua ainakin pingis- ja biljardipöydät. Hän kehui, että nykyinen nuorisotila entisen kunnantalon alakerrassa on ollut ahkerassa käytössä.

Nummenkyläläinen järjestöaktiivi Anne Laulajainen sanoi, että kirjasto voisi siirtyä entiselle kunnantalolle mieluummin kuin koululle. Kirjastonhoitaja Kaulio kuitenkin tyrmäsi tämän idean.

– Kunnantaloa ei ole suunniteltu kirjastoksi. Siellä voi olla jopa hometta.

Rengon koulun rehtori Marianne Penttilä korosti, että uusi koulu on suunniteltu kouluksi, ei kirjastoksi.

– Lapset tarvitsevat tämän tilan. Meillä on suuria haaveita, antakaa meidän toteuttaa niitä, Penttilä vetosi.

Yleisötilaisuus päättyi tyypilliseen tapaan. Päätettiin perustaa työryhmä edesauttamaan kirjaston pysymistä nykyisellä paikallaan. (HäSa)

Päivän lehti

31.3.2020