Kanta-Häme

Reserviläisliitto vaatii: Kertausharjoituksia lisättävä kolmanneksella – "Suomen turvallisuustilanne on kiristynyt"

Liitto julkaisi eduskuntavaaliohjelmansa Hämeenlinnassa.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola (vasemmalla) ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoivat tavoitteista, joita liitto yrittää lobata maan seuraavalle hallitukselle.

Kertausharjoituksia on lisättävä kolmanneksella eli 28 000 reserviläiseen vuodessa, vaatii Reserviläisliitto. Sen myötä jokainen reserviläinen pääsisi kertaamaan vähintään kerran noin kymmenen vuoden sijoitusaikanaan.

– Sodan ajan vahvuutta on tällä hallituskaudella nostettu 50 000:lla nykyiseen 280 000:een, joten myös kertausharjoituskoulutusta pitäisi vastaavasti nostaa, sanoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Hänen mukaansa lisäys maksaisi 5–6 miljoonaa euroa plus henkilöstön lisäresursoinnit.

Liitto esittää myös vapaaehtoisen koulutuksen lisäämistä. Sen mukaan Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa tulisi kouluttaa vähintään 10 000 reserviläistä vuodessa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia ylläpitävässä koulutuksessa 25 000 reserviläistä vuodessa.

Näiden lisäksi liitto ajaa seuraavaan hallitusohjelmaan miesten yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, koko Suomen puolustamista, puolustusmäärärahojen ja Puolustusvoimien henkilöstömäärän riittävyyden turvaamista sekä Laivue 2020 -laivahankintojen ja HX-hävittäjähankintojen rahoittamista puolustusbudjetin ulkopuolisella erillisrahoituksella.

Reserviläisliitto julkisti eduskuntavaaliohjelmansa perjantaina Hämeenlinnassa liittokokoustapahtumansa alkajaisiksi.

Liitto tehostaisi paikallispuolustusta sekä viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä poikkeusoloissa. Se laajentaisi kutsunnat koskemaan myös naisia, jotta naisten maanpuolustustieto ja -tahto nousisivat ja nykyistä useampi nainen hakeutuisi vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Vaatimuslistan taustalla on Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyminen, sanoo Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

– Muutamia vuosia sitten kirjoitetussa strategiassamme todettiin, että elämme Venäjän suhteen stabiilissa ja rauhallisessa tilanteessa. Niin ne ajat muuttuvat. Venäjän toiminta lähialueillamme on ollut varsin hälyttävää, viimeisimpänä esimerkkinä tämä äskeinen GPS-häirintä.

Toiminnanjohtaja Nyberg huomauttaa, että Suomen puolustusbudjetti on kansainvälisesti ottaen pieni.

– Kun kaikki naapurimaammekin nostavat puolustusbudjettejaan, meidän on vaikea olla menemättä siihen suuntaan.

Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Reserviläisliitolla ei ole kantaa.

– Jäsenkunnassamme Nato-jäsenyyden kannatus on suurempaa kuin väestössä keskimäärin, Nyberg sanoo.

Vaaliohjelman julkaisu käynnisti Reserviläisliiton ja Maanpuolustusnaisten Liiton yhteisen liittokokous- ja juhlatapahtuman, joka jatkuu sunnuntaihin hotelli Scandic Aulangossa Hämeenlinnassa. HäSa