Kanta-Häme

Retkeily kasvattaa suosiotaan myös Kanta-Hämeessä – Suurin syy retkeilymättömyydelle on ajanpuute

Kaksi kolmasosaa suomalaisista on retkeillyt viimeisen vuoden aikana
Torronsuon käyntimäärät kasvoivat vuosikymmenessä lähes 9000:lla. Kuva: Tapio Tuomela
Torronsuon käyntimäärät kasvoivat vuosikymmenessä lähes 9000:lla. Kuva: Tapio Tuomela

Lähes kaksi kolmesta (62 %) 15–74-vuotiaasta suomalaisesta on tehnyt päiväretkiä ja joka kymmenes yön yli kestäviä retkiä, selviää Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Viimeisen vuoden aikana on retkeillyt kaksi kolmasosaa.

– Retkeilyn suosio on näkynyt toimintamme kasvuna ja erityisesti elokuun lopussa järjestetyssä Nuku yö ulkona -kampanjassa, johon osallistui yli 100 000 suomalaista, aikuisliikunnan asiantuntija Saija Suominen Suomen Ladusta kertoo.

Retkeilyn kasvava suosio näkyy myös retkeilypaikkojen kävijämäärissä. Kun Tammelan kansallispuistoista Liesjärvelle tehtiin vielä vuonna 2009 noin 30 500 ja Torronsuolle 20 500 käyntiä, vuonna 2018 Liesjärvellä käyntejä oli jo 51 100 ja Torronsuolla 29 200.

Hämeenlinnan Evon retkeilyalueelle tehtiin vuonna 2018 lähes 72 000 käyntiä. Viidessä vuodessa käyntimäärä on kasvanut yli 7 000 tuhannella käyntikerralla.

– Kovat toiveet ovat, että Torronsuon ja Liesjärven kävijämäärä nousee tänä vuonna yhteensä 100 000 kävijään, Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kertoi Hämeen Sanomille syyskuun alussa.

Luvut selviävät Metsähallituksen tilastoista.

 

Lue myös: Kanta-Hämeessä varaudutaan luontomatkailun kasvuun – Luvassa uusia taukopaikkoja ja reittejä

 

Suomen Ladun tutkimuksen mukaan kävely oli ylivoimaisesti suosituin liikkumismuoto retkeillessä. Siitä oli kokemusta käytännössä kaikilla. Sen ohella oli myös pyöräilty (25 %) ja hiihdetty (19 %). Pyöräily oli jonkin verran yleisempää naisten keskuudessa. Hiihto taas oli suositumpaa yli 50-vuotiaiden keskuudessa.

Suomalaiset suosivat retkeilyä muiden seurassa – tyypillisimmin yhdessä jonkun toisen aikuisen kanssa. Vain joka viides kertoi retkeilevänsä yksin.

Metsähallituksen vuoden 2018 kävijätutkimuksen mukaan Evon retkeilyalueen suurin yksittäinen kävijäryhmä on lapsiperheet. Lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten suhteellinen määrä on kasvanut. Lähes joka neljäs kävijä on alle 15-vuotias.

– Vajaa puolet kertoi retkeilevänsä myös talvella. Talvella retkeily painottuu päiväretkiin, Suominen kertoo.

Yleisin syy siihen, miksi suomalainen ei lähtenyt viimeisen vuoden aikana retkelle, oli ajanpuute. Myös retkiseuran, retkeilytaitojen tai sopivien varusteiden puute olivat varsin usein mainittuja syitä. Ainoastaan kolmannes ei retkeillyt, koska retkeily ei kiinnosta.

Miehillä syy oli kiinnostuksen puute naisia useammin, kun taas naisilla oli miehiä useammin esteenä sopivan seuran tai retkeilytaitojen puute. Sopivan retkiseuran puuttuminen korostui myös erityisesti iäkkäämpien vastaajien keskuudessa.

Suomen Ladun Taloustutkimukselta tilaama tutkimus on toteutettu Taloustutkimuksen internetpaneelissa 2.–5.9.2019. Tutkimukseen vastasi 1041 henkilöä. HäSa