fbpx
Kanta-Häme

Retriitti linnassa on vapauttava kokemus

Elämäni paras kokemus, kymmenen vuoden tuomiota huumerikoksista istuva Kristina Hristova tiivistää.
Hristova ja viisi muuta rangaistustaan suorittavaa naisvankia osallistui Hämeenlinnan vankilassa viime kesäkuussa järjestettyyn retriittiin.
Retriitti toteutettiin kesäkuussa vankilan kahdella erillisellä avo-osastolla. Naisvangit asuivat tyhjennetyllä miesten vapauttamisosastolla ja retriitin ohjaajat tutkintavankivanhemmille tarkoitetulla perheosastolla. Osastoja yhdisti rauhallinen sisäpiha, jossa retriittiläiset viettivät aikaa mietiskellen, lukien ja liikkuen.
Pilottihankkeen kokemukset olivat yllättävän positiivisia, kertoo vankilan apulaisjohtaja Jarmo Haavisto.
Kun yhteydet “ulkomaailmaan” katkaistiin ja kommunikointi muiden kanssa rajattiin, osallistujat joutuivat keskittymään itseensä ja ehkäpä käymään omaa rikostaan lävitse. Kuntoutusohjelmien vaikuttavuus on aina hieman arvoitus, mutta tällä kertaa kaikki löysivät sen tehokkaaksi, Haavisto kertoo.
Retriitin päivät täyttyivät mietiskelystä sekä keskusteluista ohjaajien, evankelisluterilaisen kirkon pastoreiden Saku Toiviaisen ja Marjatta Malmbergin kanssa. Osallistujille laadittiin henkilökohtainen suunnitelma, ja he tapasivat ohjaajansa päivittäin. 
Naisvangeista suurella osalla on takana kokemuksia hyväksikäytöstä ja alistamisesta, ja enemmistöllä naisvangeista on päihderiippuvuus sekä psyykkisiä ongelmia.
Retriitin suunnitteluun osallistunut vankilapastori Tuomo Kinnunen sanoo, että retriitti saattoi olla joillekin ensimmäinen kerta, kun heitä kuunneltiin ja heidät kohdattiin syvästi persoonallisella tasolla. 
Moni kokee, että heitä mitätöidään ja väheksytään myös vankilaympäristössä. 
Kristina Hristovalla on tuomiosta jäljellä vielä muutama vuosi. Hän sanoo, että retriitti ei sovi kaikille, mutta mahdollisuutta ohjattuun mietiskelyyn pitäisi ainakin tarjota säännöllisin väliajoin.
Tunnen yhä muutoksen. Olin aikaisemmin aggressiivinen ja hämmentynyt, mutta ne kahdeksan päivää olivat elämää muuttava kokemus. Retriitti teki minusta rennomman, vahvemman ja positiivisemman.
Ruotsissa retriittejä vankilaympäristössä on järjestetty jo vuosia.
Hämeenlinnan vankilan retriitin raportissa mainitaan, että erään 30 vuotta työtä tehneen vartijan mukaan retriittiosastolla vallitsi rauha ja hiljaisuus, jota hän ei ole kokenut työssään koskaan aikaisemmin.
Naisvangit ovat yleensä hieman miesvankeja vilkkaampia. Aluksi oli tietysti epävarmuutta, miten viikko hiljaisuudessa menee osallistujilla, mutta tulokset yllättivät, Jarmo Haavisto kertoo.
Siitä, järjestetäänkö useita päiviä kestäviä retriittejä Hämeenlinnassa tai muissa vankiloissa lisää tulevaisuudessa, päättää Rikosseuraamusvirasto.
Jos näin yksinkertaisin keinoin on mahdollista saada aikaiseksi muutos, niin retriiteille totta kai on tilausta, toteaa vankilapastori Tuomo Kinnunen. HÄSA

Menot