Kanta-Häme

Riihimäellä lähes sata asunnotonta

Joulukuussa ratkeaa, alkaako Huhtimossa Tiilikadun kuntoutusyksikön rakentaminen ensi vuonna. Yksikköä on valmisteltu vuodesta 2005 lähtien ja rakentamispäätöstä lykätty vuodella poikkeusluvasta tehdyn valituksen vuoksi.

– Valitukset kumottiin hallinto-oikeudessa, joten rakentaminen riippuu nyt päättäjistä. ARA rahoittaa puolet 2,6 miljoonan euron kustannuksista, kertoo perusturvajohtaja Marja-Liisa Lindfors.

Riihimäen asunnottomat, päihde- ja mielenterveysongelmaiset tarvitsevat jo kipeästi uusia tiloja. Yksityinen Koivukoti ry pyörittää nyt Tiilikadulla asumis- ja kuntoutusyksikköä kaupungilta vuokraamissaan huonokuntoisissa 1960-luvun parakeissa.

Tiilikadun yksikkö tulee keskittymään vain riihimäkeläisiin asunnottomiin.

Koivukodin toiminta jatkuu rakentamisen ajan nykyisissä rakennuksissa, sillä uusi rakennus mahtuu samalle tontille parakkien viereen.

Kuntoutumista ja Itsenäistä asumista

Uuden rakennuksen odotetaan auttavan asunnottomia kuntoutumaan ja selviämään itsenäisesti asumisesta omassa asunnossa.

Riihimäellä asunnottomia on ollut vähintään neljän viime vuoden ajan vuosittain noin 90, joista pitkäaikaisasunnottomia on kolmannes tai jopa puolet. Asunnottomia on lukumääräisesti enemmän kuin puolta isommassa Hämeenlinnassa.

Vuosi sitten asunnottomia oli 86, joista yksinäisiä pitkäaikaisasunnottomia 33 ja alle 25-vuotiaita peräti 23.

– Kun toiminta saadaan käynnistymään ajanmukaisissa tiloissa, tavoite on saada kuntoutujat nykyistä nopeammin tukiasuntoon tai asumaan itsenäisesti, kertoo palvelualuepäällikkö Olli-Pekka Alapiessa.

Kuntoutusyksikkö on väliaikainen ratkaisu asunnottomille. Parhaassa tapauksessa asiakas on vain satunnaisesti ilman asuntoa ja saa elämänsä järjestykseen asunnon myötä.

Moniongelmaisille Tiilikatu on paikka, jossa opetellaan henkilökunnan tuella pääsemään kiinni elämään.

Kuntoutujat asuvat omissa huoneissaan, opettelevat laittamaan ruokaa, pesemään pyykkiä, maksamaan laskunsa ja tarvittaessa pysyttelemään erossa alkoholista tai huumeista.

– Kun alkuongelmista selvitään, jokainen ohjataan työskentelemään esimerkiksi kuntouttavassa työpajassa kierrätyskeskuksen yhteydessä, Olli-Pekka Alapiessa sanoo.

Jo Tiilikadulla asuessa asukkaat käyvät terapiassa, vertaisryhmissä, A-klinikalla eli saavat kukin tarvitsemiaan tukipalveluja. Yhteistyökuvio rakennetaan Tiilikadulla asuttaessa, jottei asukas jää omaan asuntoon siirtyessään ilman tukiverkkoja.

Tukiasuntoja tarvitaan lisää

Asunnottomuus on pysynyt Riihimäellä korkeana, koska kaupungissa ei ole riittävästi tukiasuntoja eikä pieniä vuokra-asuntoja. Y-säätiön 27 tukiasunnosta noin puolet on varattu nuorille asunnottomille.

– Kuntoutus tai asunnon saaminen ei auta ketään, jollei asukas pysty elämään normaalien sääntöjen mukaan. Asunnoissa on asuttava naapureita häiritsemättä, jollei halua häätöä, korostaa Marja-Liisa Lindfors yksilöiden vastuuta elämästään.

Riihimäen perusturva ostaa nyt päihde- ja mielenterveysongelmaisten kuntouttavan asumisen Koivukoti ry:ltä, mutta uuden kuntoutuskeskuksen toiminta kilpailutetaan.

Kaupunginvaltuusto asettui kilpailutuksen kannalle. Vaihtoehtona oli, että perusturva olisi itse pyörittänyt Tiilikadun ympärivuorokauden valvottua toimintaa. (HäSa)

Päivän lehti

30.3.2020