Kanta-Häme

Riihimäellä sekoitetaan draamaa, stand upia ja show-numeroita

Ohjaaja Lija Fischer napauttaa speksit selviksi. 

– Tämä ei ole farssi eikä Jukka K show, vaan napakka komedia. 

Riihimäen Teatterin pikkujouluesitys on nimeltään Joulu on ihmisen paskinta aikaa. Se perustuu kirjailija Miina Supisen kuunnelmatekstiin, jota on höystetty stand up -komiikalla ja vauhdikkailla laulupotpurreilla. Joulumaa, Sä kartat mua, Rikoo on riskillä ruma, I want to break free ja niin edelleen. 

Vanha sekoittuu uuteen ja teatterin tyylilajit toisiinsa.

– Pääosassa on draama. Esityksessä on juoni ja henkilöitä. Leikittely on hyvä sana. Me ollaan pidetty hauskaa, mutta löydetty syviä tasoja. Katsoisin itse pikkujouluna mieluummin tällaisen kuin pierukimaran, sanoo Fischer.   

Valonjuhlassa lymyää pimeyttä. Kukkakauppias Silja Salakka (Maija Siljander) ei ole nähnyt pitkään aikaan veljeään Jari Salakkaa (Jukka Kuronen). Kun sisarukset kohtaavat, he ovat yhtä mieltä ainoastaan siitä, että joulunaika saattaa hyvinkin olla ihmiselon pohjien pohjat.

– Mikään aihe ei ole lähtökohtaisesti ahdistava. Sisarusten välisestä konfliktista voi oikeasti tehdä maailman hauskimman esityksen. 

Esityksen toinen ydinkaksikko on pastori rouvineen.

– Työpaikalla olen yhdenlainen, kavereiden kanssa toisenlainen. Ja kun otan puhelimen käteen ja soitan asiakaspalveluun olen taas erilainen. Minussa on niin sanotusti monta. Tämän tunnistamisesta iloittelu lähtee, sanoo Fischer.

Jukka K tunnetaan parhaiten drag-artistina, mutta nyt Jukka Kuronen keskittyy ennen kaikkea näyttelemiseen. Jari Salakan rooli on hänelle jo kolmas näyttämötyö tänä vuonna.    

– Olen tottunut vaihtamaan hahmoa enkä näe, että keskittyminen työn tekemiseen muuttuisi roolien mukana. Tykkään tehdä monenlaista, kaikenlaista. Aikataulusuunnittelussa olen sikahyvä! nauraa Kuronen. 

Tänä syksynä hän on muun muassa tehnyt valoja Riihimäen nuorisoteatterille ja käsikirjoittanut gaalaa. Mutta kun Riihimäen Teatterin esirippu aukeaa, hän on vain Jari Salakka ja Queen Hyacinth.

 – Lavalle voi mennä leikkimään, mutta sinne pitää mennä leikkimään tosissaan. Yleisö on aina yhtä vaativaa. Se ei muutu miksikään, sanoo Kuronen. HÄSA