Kanta-Häme

Riihimäellä sovitellaan asuminen, yrittäminen ja liikkuminen kartalle

Sopisiko rautatien varteen asuinrakentaminen?

Voiko Monnin asuinalue laajeta Hausjärven puolelta Riihimäellekin?

Pystytäänkö Arolammin orsi rakentamaan muualle kuin hetteiselle Silmäkenevalle?

Näitä kysymyksiä on ratkottu valtuustoseminaarissa maanantaina, kun pitkään odotettu yleiskaavan laadinta Riihimäelle on käynnistynyt.

Vuonna 1997 hyväksytty yleiskaava on vanhentunut. Uutta yleiskaavaa on tarkoitus tarkistaa nopeassa rytmissä eli joka valtuustokaudella.

Liikkeelle lähdetään esittelemällä kaupunkilaisille osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon odotetaan ideoita, mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia.

Kokonaisuus kootaan teemoista

– Yleiskaavasta laaditaan aiempaa strategisempi eli kartalle ei merkitä kaikkia yksityiskohtaisen tarkkoja aluerajauksia, kertoo Riihimäen yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen.

Yleiskaavaa suunnitellaan kuuden teeman pohjalta.

Asumisen kaikkia mahdollisia tarpeita tarkasteltaessa yleiskaavatyöryhmä joutuu heti kärkeen arvioimaan kaupungin kasvutahdin vuoteen 2035 mennessä.

Toisena teemana kootaan Riihimäen elinkeinoelämän toimintaedellytykset Helsinki– Hämeenlinna– Tampere -akselilla. Yleiskaavaesitykseen kootaan yhteen erilaiset näkemykset ja esitykset, jotka edelleen sovitellaan muiden teemojen kanssa yhteen.

– Koko työssä on koko ajan otettava myös taloudelliset vaikutukset huomioon, Seppo Itkonen toteaa.

Tyhjät tontit käyttöön

Kolmas kokonaisuuden osatekijä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Tiivistämisen ideana on, että lähipalvelut ovat mahdollisimman monen tavoitettavissa.

– Asemakaava-alue on kolmen kilometrin säteellä rautatieasemasta ja sillä alueella asuu 95 prosenttia asukkaista. Silti tiivistämisen paikkoja löytyy, pohtii yleiskaavasuunnittelija Niina Matkala.

Itkonen ja Matkala luettelevat paikkoja, joissa asemakaava on jäänyt toteutumatta tai sitä voisi muuttaa. Nyt pohditaan esimerkiksi Läntisen Viertotien vartta Piikinmäkeä vastapäätä.

– Onko se oikea paikka huoltoasemalle tai yrityksille? Se on keskeistä kaupunkikuvaa, miettii Seppo Itkonen.

Tiivistämisen paikkoja löytyy myös Eteläisen Viertotien ja Mattilantien varresta. Niina Matkala pitää myös rautatieaseman ja keskustan välistä Pohjoisen Rautatiekadun vartta mahdollisena keskustan kehittämispaikkana.

– Kulttuurihistoriallisesti merkittävälle alueellekin voidaan rakentaa, kunhan rakennukset sopivat tyyliltään ja hengeltään kokonaisuuteen, Matkala muistuttaa.

Vihreä kaupunki kunniaan

Ensimmäisen kerran yleiskaavatyössä tarkastellaan kaupungin kehittämistä myös puhtaasti elävän ja vihreän kaupungin kannalta. Kokonaisuutta suunniteltaessa otetaan huomioon luonto, ympäristöarvot ja kulttuuriarvot.

Lisäksi tarkastellaan ekosysteemipalveluita, joiden avulla turvataan kuntalaisten luonnosta saamat aineelliset ja aineettomat hyödyt, kuten vesi, ilma, ravinto ja virkistysarvot.

– Ekosysteemipalveluita ovat myös maisema-arvot ja kaunis kaupunkiympäristö istutuksineen, selostaa Niina Matkala.

Myös kestävän liikkumisen kaupunki tukee vihreää kaupunkia, jossa jalan ja pyörällä kulkeminen on helppoa. Yleiskaavassa on tarkoitus painottaa erityisesti rautatieyhteyden hyödyntämistä ja samalla myös toimivan joukkoliikenteen kehittämistä.

Lopulta yleiskaavaa tarkastellaan myös osana Riihimäen seutua ja maakuntakaavaa.

Eri teemojen yhteensovittamisesta syntyy rakennesuunnitelma ensi vuonna ja yleiskaavaluonnos vuonna 2015. Yleiskaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua vuotta myöhemmin, jolloin se viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään Pohjolanrinteen koululla kuntalaisille tällä viikolla keskiviikkona 13. marraskuuta kello 18. (HäSa)