Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäelle alustavasti suunniteltu Erämuseo yhdistäisi metsästyksen ja kalastuksen lisäksi sienestyksen ja marjastuksen

Veneen ja liistekatiskan pienoismallit ovat viimeksi olleet esillä sata vuotta sitten suljetun, kalastushallituksen ylläpitämän Suomen Kalastusmuseon näyttelyissä. Kuva: Timo Kukko
Veneen ja liistekatiskan pienoismallit ovat viimeksi olleet esillä sata vuotta sitten suljetun, kalastushallituksen ylläpitämän Suomen Kalastusmuseon näyttelyissä. Kuva: Timo Kukko

Riihimäelle suunniteltu Suomen Erämuseo aikoo tavoitella valtakunnallisen vastuumuseon statusta, kertoo Erämuseo-hankkeen projektipäällikkö, Metsähallituksen ympäristö- ja laatupäällikkö, MMM Timo Kukko.

Vastuumuseon pitää edustaa valtakunnallisesti merkittävää toimialaa, olla toimialan kannalta tarpeellinen, huolehtia valtakunnallisesti merkittävästä kokoelmasta ja suoriutua erikoismuseolle laissa määrätyistä tehtävistä.

Tehtäviensä perusteella vastuumuseo voi saada toimintaansa valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Hämeenlinnalainen Timo Kukko toimii Suomen Erämuseo -hankkeen projektipäällikkönä. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnalainen Timo Kukko toimii Suomen Erämuseo -hankkeen projektipäällikkönä. Kuva: Pekka Rautiainen

Erämuseoon yhdistetään Suomen Metsästysmuseon kokoelmien lisäksi 1800-luvulla Helsinkiin perustetun ja vuonna 1920 lakkautetun Kalastusmuseon esineistöä.

Kokoelmat ovat sittemmin olleet Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen hoteissa varastoituina, osa muun muassa Evolla.

Esineistö siirrettiin vuonna 1992 Riihimäelle, kun museohanke oli edelliskerran vireillä. Henkiin heränneen Erämuseo-hankkeen myötä projektitutkija, FM Anne Salo luetteloi parhaillaan kokoelman esineistöä.

– Lopullisia päätöksiä ei vielä ole, mutta näyttää siltä, että olemme luomassa tätäkin laajempaa Erämuseota. Siihen kuuluisi luonnon virkistyskäyttö laajassa mielessä, eli metsästyksen ja kalastuksen lisäksi myös keräilytalous, kuten sienestys ja marjastus, kertoo hämeenlinnalainen Timo Kukko, joka on ehtinyt vetää projektia muutaman viikon.

Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmia on ryhdytty jo järjestämään ja luetteloimaan Riihimäellä. Kuva: Timo Kukko
Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmia on ryhdytty jo järjestämään ja luetteloimaan Riihimäellä. Kuva: Timo Kukko

Tällä hetkellä hanke kulkee työnimellä Suomen Erämuseo, ja museota on alustavasti kaavailtu Riihimäelle.

Hanketta hallinnoi Riihimäellä sijaitseva Suomen Metsästysmuseo.

– Alun perin lähtökohtana on ollut, että Erämuseo tehdään nykyistä Metsästysmuseota laajentamalla. Vielä en osaa sanoa, kannattaako nykyistä rakennusta ruveta laajentamaan vai pitääkö Erämuseolle rakentaa omat tilat vai toimiiko se vuokratiloissa, Kukko kertoo.

Metsästysmuseo toimii tällä hetkellä Riihimäen kaupungin omistamissa tiloissa.

– Vielä emme ole ehtineet selvittää, mikä on kaupungin tahtotila. Neuvottelut ovat täysin käymättä. Hanke ei kuitenkaan ole paikkakuntasidonnainen, Kukko toteaa.

– Sijainti riippuu siitä, missä toiminnan lähtökohta on paras. Jollain paikkakunnalla museo voisi saada enemmän kävijöitä, mutta jollain paikkakunnalla, jossa kävijöitä olisi vähemmän, kaupunki tai valtio voisivat panostaa (rahallisesti) siihen enemmän.

Kuvassa on yli sata vuotta vanhan liistekatiskan pienoismalli Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmista. Kuva: Timo Kukko
Kuvassa on yli sata vuotta vanhan liistekatiskan pienoismalli Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmista. Kuva: Timo Kukko

Museoiden rahoitus Suomessa koostuu pääosin valtion ja kuntien avustuksista sekä pääsylipputuloista ja oheismyynnistä.

– Odotamme, että saisimme tähän myös sekä yksityisten että säätiöiden ja elinkeinoelämän rahoitusta.

– Erämuseo pyörittää aika isoa matkailijamäärää, ja aiomme esitellä museossa myös metsästyksen ja kalastuksen uusimpia asioita ja tulevaisuuden juttuja. Tässä klusterissa yritysmaailma pyörittää miljoonien eurojen liikevaihtoa, Timo Kukko perustelee sijoittajien mahdollista kiinnostumista.

Erämuseo tähtää myös matkailun vientitulojen saamiseen Suomeen turistivirtoja lisäämällä.

Kukon mukaan seuraava mahdollisuus hakeutua valtioavun piiriin on vuosi 2024.

– Siihen mennessä ei ole ainakaan mahdollista mitään uusia tiloja Erämuseolle rakentaa.

Museonjohtaja Anne Uotila-Laine (vas.) Suomen Metsästysmuseosta, Metsästysmuseoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kari KUparinen, projektitutkija Anne Salo ja erityisasiantuntija Ari Lappalainen pohtivat Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmien liittämistä tulevaan Suomen Erämuseoon. Kuva: Timo Kukko

Vuoden 2021 toukokuun loppuun mennessä Kukko selvittää paitsi tila- tai rakentamistarvetta myös rahoitusta, museon tulevaa hallintoa ja yhteistyökumppaneita.

– Jos päätökset näistä on silloin tehty, sen jälkeen lähdetään toteuttamaan tilajärjestelyjä. Jos jotain joudutaan rakentamaan, se on vuosia kestävä prosessi, Kukko muistuttaa. HÄSA

Päivän lehti

5.4.2020