Kanta-Häme

Riihimäen jäähalli rakennetaan kiinteistöyhtiönä

Jäähalli ponnahti illan päätähdeksi Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Näin siitä huolimatta, että lausunto kuntarakenneuudistuksesta rönsysi yli tunnin ja pyöri tiiviisti kuntaliitosajatuksen ympärillä.

Viime joulukuussa vanha valtuusto päätti, että kaupunki rakentaa jäähallin yhtiömuotoisena. Nyt väännettiin kättä osakeyhtiön ja kiinteistöyhtiön välillä.

Jo kaupunginhallituksessa kokoomuksen Riku Bitter oli nostanut osakeyhtiön äänestykseen ja voittanut esityksellään. Valtuustossa osakeyhtiömuoto kärsi lähes kahden tunnin keskustelun jälkeen tappion äänin 17–26.

Kari Vilkman (sd.) totesi osakeyhtiön merkitsevän yksityistämistä, kun osakeyhtiö omistaisi tilat ja vastaisi toiminnan pyörittämisestä. Esko Nummela (sd.) teilasi Bitterin perustelut naapurikuntien ja seurojen mukaantulosta toiveunina.

– Iankaiken on tiedetty, etteivät naapurikunnat lähde mukaan, hän tokaisi.

Osakeyhtiömallin kannattajat pitivät tärkeänä kokeilla mallia, jossa kaikki toiminnan ja kiinteistöjen ylläpidon kustannukset kohdistuvat osakeyhtiölle. Kaupungilla olisi edustus ja määräenemmistö hallituksessa. Osakkaiksi olisi mahdollista ottaa seuroja ja kuntia.

Kiinteistöyhtiön kannattajat halusivat taata, että liikuntatoimi pyörittää jäähallin toimintaa. Osakeyhtiön pelätään hämärtävän ja estävän tiedon saantia.

Valtuusto päätti lopulta perustaa kiinteistöyhtiön, joka rakentaa ja rahoittaa hankkeen. Yhtiö oli perustettava kiireellä, jotta hallille päästiin hakemaan valtionapua.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on esittänyt jäähallille 750 000 euron avustusta, mutta vain, jos hanke on käynnistetty tämän vuoden aikana.

Metropoliajattelu houkuttaa harvoja

Vaikka valtuuston piti antaa valtiovarainministeriölle lausunto vain kuntarakennelakiesityksestä, ajauduttiin väistämättä vetämään kuntarajoja uusiksi.

Lausunto pysyi samana kuin lähti kaupunginhallituksesta, vaikka Jorma Katila (kok.) Mirja Lammin (kesk.) ja Mikko Lundin (sd.) kannattamana äänestytti yhteistyökuvioista metropolialueen kuntien kanssa. Katilan eteläisen suunnan ajatus pyyhkiytyi lausunnosta äänin 8–35.

Riihimäki pitää ja on koko kuntarakenneuudistuksen valmistelun ajan pitänyt kiinni ajatuksesta, että kaupunki toimii seutukunnalla palvelujen sote-palvelujen järjestäjänä.

Riihimäki näkee yhteistyön seutukunnan, talousalueen ja kaupunkiseudun tasoisena kuntarakenteena valtiovarainministeriölle muotoillussa lausunnossaan. Lausunnossa kritisoidaan, että valtioneuvoston toimivalta päättää kuntajaon muuttamisesta on liian rajallinen.

Paloasemalle yhtiö

Valtuusto perusti myös Riihimäen uuden paloaseman rakentamista varten Riihimäen paloasema -nimisen osakeyhtiön. Samalla hyväksyttiin Kirjauksesta tontin vuokraaminen yhtiölle.

Kaupunki rakentaa runsaan seitsemän miljoonan euron paloaseman, joka vuokrataan edelleen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle.

Prismalle uusi kaava

Valtuusto löi lukkoon Atomi-korttelin kaavamuutoksen, joka mahdollistaa Prisman laajennuksen lähes 5 000 kerrosneliömetrillä. Kaava sisältää 400 neliömetrin suuruisen jakeluaseman. Liiketilan lisäksi paikoitusalueen autopaikkojen lukumäärä kasvaa 900:ään.

Valion meijerin uudisrakennusta varten Herajoelle valmisteltu asemakaava palautettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Jo kertaalleen valtuustossa hyväksytty kaava jouduttiin palauttamaan, koska naapurustossa kaavoittamattoman alueen omistava espoolainen Holmossa Oy on valittanut kaavasta.

Valittajan mukaan kaava olisi pitänyt asettaa uudelleen nähtäville siihen lausuntojen johdosta tehtyjen muutosten jälkeen. Lisäksi valittaja piti hulevesien käsittelymääräyksiä riittämättömänä. (HäSa)