Kanta-Häme

Riihimäen jätteenkäsittelylaitos on suomalaisen muovin messias – "Tehtaamme on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen"

Fortum Waste Solutions Oy, entinen Ekokem, käsittelee kaiken suomalaisten lajitteleman kuluttajamuovin Riihimäellä.

 

Fortumille saapui viime vuonna noin 6000 tonnia muovia. Tänä vuonna määrän arvioidaan olevan yli 10 000 tonnia.

– Muovin keräily ja kierrätys on vasta lähtenyt kunnolla käyntiin. Kiinteistöistä kerätään jatkuvasti enemmän muovia, kierrätysliiketoimintojen johtaja Toni Ahtiainen sanoo.

Käsittelyprosessi tehtaalla on pitkä ja monivaiheinen. Erilaisten erottelu-, murskaus- ja puhdistustekniikoiden jälkeen muodostuu harmaata muovinappulaa, granulaattia, joka on muoviteollisuuden raaka-aine.

– Tehtaamme on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen. Ihmiset eivät lajittele meillä mitään, vaan koneet tekevät kaiken työn, Fortum Waste Solutionsin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Auli Westerholm kertoo.

– Jääkaapin porkkanapussi on kokenut pienen muodonmuutoksen, Toni Ahtiainen sanoo.

Muovikalvoista tehtyä granulaattia käytetään esimerkiksi muovikasseissa. Sekamuoveista tehdään ulkorakennetuotteita, kuten aitoja, hevosmaneeseja ja meluvalleissa käytettäviä lankkuja.

 

Tekniikan kehittyessä muovia pystytään kierrättämään entistä paremmin. Kaikkea vastuuta muovin hyödyntämisen tehostamisesta ei voi kuitenkaan sysätä kierrättäjän niskoille.

– Tuleva kierrätys voidaan ottaa huomioon jo pakkauksen suunnitteluvaiheessa, ja siihen suuntaan ollaan onneksi matkallakin, Auli Westerholm sanoo.

– Muutamat muovituotteita valmistavat yritykset ovat tiedustelleet meiltä, millaisia pakkauksia pystymme parhaiten kierrättämään, ja ottavat näkemyksemme huomioon.

 

Suomessa lajiteltua kotitalousmuovia ei päädy ulkomaille. Muovia voi kuitenkin olla sekajätteen seassa. Sitä viedään poltettavaksi, ja siten se päätyy esimerkiksi Ruotsiin. Vain Riihimäen lähialueiden sekajätteestä löytyvä muovi erotellaan Fortumilla.

Kiina, johon länsimaat ovat vieneet paljon muovijätettä, lopetti ulkomaiden muovijätteen vastaanottamisen tämän vuoden alussa kokonaan. Valtio haluaa vähentää saasteiden määrää.

Suomen muovin vaikutus Kiinan tilanteeseen on Ahtiaisen mukaan ollut aina hyvin pieni.

– Muovin kierrätys oli Suomessa pitkään olematonta. Suomessa se vain sijoitettiin kaatopaikoille tai poltettiin. Monet EU-maat, joissa muovia on käsitelty pidempään, ovat vieneet sitä isoja määriä Kiinaan.

– Euroopassa suuri osa kerätystä muovista on PET-muovista tehtyjä kertakäyttöisiä juomapulloja. Suomessa ne ovat vasta uusi juttu. Meillä on pitkään käytetty lasi- ja kestomuovipulloja, Auli Westerholm sanoo.

Westerholmin mukaan PET-pullot ovat kuitenkin helppoja kierrätettäviä, ja ne ovat siten olleet kiinalaisille arvokkaita.

– Ei pidä missään nimessä luulla, että Kiina olisi vain kipannut pullot mereen. Ne ovat suurilta osin menneet hyötykäyttöön.

 

Teollisuuden muovia on kierrätetty Suomessa 20–30 vuoden ajan, mutta kuluttajilta kerätyn muovin kierrätyksellä on Suomessa vasta hyvin lyhyet perinteet.

Vuoden 2016 alussa voimaan astunut pakkausten tuottajavastuulaki velvoitti muovipakkauksia valmistavat ja tuotteita pakkaavat yritykset luomaan valtakunnallisia muovinkeräyspisteitä.

Yritykset perustivat yhdessä Suomen Uusiomuovi Oy:n, joka hoitaa lakisääteiset velvoitteet. Fortum järjestää kierrätyksen Suomen Uusiomuovin palveluntuottajana. Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy vastaa keräysverkostosta.

Tuottajavastuulaki vaati yrityksiä kierrättämään vähintään 16 prosenttia markkinoille saattamistaan muovipakkauksista. Vuonna 2020 vaatimus on jo 22 prosenttia. Muovipulloilla on Suomessa oma panttijärjestelmä, mutta sama prosentti sitoo myös niitä. HäSa

 

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930