Kanta-Häme

Riihimäen kasvuvauhti ei taannu

Asukasmäärän jatkuva kasvu pitää Riihimäen vahvasti kehittyvänä, mutta näkyy samalla korkeana velkamääränä. Kaupungin väkiluku kasvoi 197:llä, kun koko maakunnan kasvu ylsi vain 225:een.

Jo neljän vuoden ajan 100 miljoonan euron tasolla pysytellyt velka saadaan kuitenkin kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen mukaan lähivuosina laskuun.

– Velka on syntynyt koulujen saneeraamisesta, päiväkotien rakentamisesta ja vanhainkodin kunnostamisesta. Olemme nyt saaneet kierroksen lähes loppuun. Sama on edessä muissa kunnissa, jotka eivät voi väistää velkaa, arvioi Keskiruokanen.

Kun Harjunrinteen koulun remontti on nyt valmis, vain Uramon koulun homeongelmien korjaaminen on kiireellä toteutettava peruskorjauskohde. Muuten kaupunki voi leikata investointitahtiaan viime vuosien hurjasta tasosta.

Suuret investoinnit takana

– Olemme investoineet jopa kaksi kertaa kantokykymme verran. Viime vuonnakin investoitiin 13,7 miljoonalla eurolla, Keskiruokanen toteaa.

Investointien tiukka valvonta merkitsee, että kaupunki nipistää rahaa kunnallistekniikan rakentamisesta, perusparantamisesta ja jopa korjausrahoista. Suuria investointeja ei tehdä, uskoo Keskiruokanen.

Riihimäellä on kirjattu investointien vuositavoitteeksi 7-8 miljoonaa euroa, johon jo kuluvan vuoden investointipaketti on onnistuttu puristamaan.

Pudotus onnistuu, kun jäähalli toteutetaan yhtiömallisena samoin kuin paloaseman rakentaminen. Näin ne eivät rasita kaupungin taloutta.

Terveysmenot kuriin

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty (sd.) korostaa sosiaali- ja terveysmenojen kasvun taittamisen merkitystä. Hän uskoo Riihmäen kaupungin suunnitteleman sisäisen sote-integraation helpottavan osaltaan tilannetta.

– Vaikka sote-uudistus on koko maassa kesken, me tiivistämme sosiaalipuolen ja terveydenhuollon yhteistyötä käytännön tasolla, korostaa Räty.

Viime vuonna Riihimäen osuus terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämästä kasvoi edellisvuoden 4 miljoonasta eurosta 1,8 miljoonalla eurolla eli osuus oli vuoden vaihteessa jo 5,8 miljoonaa euroa.

– Alijäämää syntyi vuodessa ennätysvauhdilla, joka ei voi jatkua, toteaa Seppo Keskiruokanen.

Taseen puskuri kasvoi

Viime vuonna Riihimäen kaupunki teki 1,9 miljoonaa alijäämää, kun talouslukuja tarkastellaan talousarvion toteutumisen näkökulmasta ilman vesiliikelaitosta.

Kaupunki pysyi lähes talousarviossa, joka jouduttiin hyväksymään viime vuodelle 1,7 miljoonaa alijäämäisenä.

Vesiliikelaitos korjaa talouslukuja, sillä kaupungin ja vesiliikelaitoksen yhteinen tilinpäätös näyttää 1,2 miljoonaa euroa ylijäämää.

Yhteinen tase näyttää 7 miljoonaa euroa ylijäämää, joten puskuria tulevia alijäämiä varten kasvatettiin yli miljoonalla eurolla.

Toimintamenojen kasvu ylsi 4,8 prosenttiin. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 3,6 prosenttia ja toimintatulot 6,1 prosenttia. (HäSa)