Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko.
Kanta-Häme

Riihimäen kaupunki rakentaa tulospalkkauksen koko henkilöstölle ensimmäisenä Suomessa

Kaupunginjohtaja Sami Sulkon tulospalkkaus on alku Suomen laajimmalle kannustinjärjestelmälle.

Riihimäen kaupunki rakentaa kaikkia työntekijöitään koskevan tulospalkkausjärjestelmän.

Kaupunginjohtaja Sami Sulkon keskustelua herättänyt tulospalkkaus on siis vasta ensimmäinen askel kaupunkiorganisaation palkkauudistuksessa.

– Tarkoituksemme on kehittää ensimmäisenä kuntana Suomessa kannustinmallit kaikille palvelualueille ja koko henkilöstölle seuraavien kahden vuoden aikana, Sulkko kertoo.

 

Uudistuksen pontimena on halu vauhdittaa kaupungin toimintamallien modernisointia ja kääntää velkainen Riihimäki uuteen nousuun.

– Yritämme päästä irti perinteisestä virastomaisesta toimintatavasta. Jos henkilöstöä palkitaan hyvästä työstä ja kannustetaan keskittymään työnantajan toivomiin asioihin, välttämättömät muutokset todennäköisesti nopeutuvat, Sulkko sanoo.

Kaupunginjohtajan mukaan palkkausjärjestelmän uudistus myös lisää kaupungin kilpailukykyä työmarkkinoilla. Julkinen sektori kilpailee osaavasta työvoimasta yksityisen sektorin kanssa ja toisaalta Riihimäki muiden Etelä-Suomen kaupunkien kanssa.

 

Sulkko on Kanta-Hämeen ainoa kuntajohtaja, jolle on päätetty maksaa peruspalkan päälle tulospalkkaa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa ei ole edes keskusteltu kaupunginjohtajan tulosperusteisista bonuksista, kertoo Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö- ja hallintojohtaja Anne Iijalainen.

Koko maassakin malli on toistaiseksi harvinainen. Kuntatyönantajista kerrotaan, että järjestelmällisiin mittareihin perustuvia tulospalkkiota maksettiin vuonna 2017 vain muutamalle kaupungin- ja kunnanjohtajalle.

Sen sijaan kriteereiltään väljempiä kerta- eli kannustinpalkkioita maksettiin vajaalle neljäsosalle kunnanjohtajista ja vajaalle kolmasosalle kaupunginjohtajista. Kertapalkittujen keskimääräinen bonus oli 1 850 euroa.

 

Sulkko voi jatkossa saada 9 600 euron kuukausipalkkansa päälle tulospalkkaa enintään 10 000 euroa vuodessa.

Kaupunginjohtaja itse pitää ensi kuun alusta alkavan tulospalkkauksensa kriteerejä kovina.

– Onnistumisten on oltava aika merkittäviä, jotta sieltä laukeaisi maksuun euroakaan.

Sulkon tulospalkkiopisteisiin vaikuttavat muun muassa kaupungin vuosikate, kustannuskehitys suhteessa verrokkeihin sekä henkilöstön sairauspoissaolojen määrä. Hänen onnistuminensa arvioidaan vuosittain keväällä tilinpäätöksen jälkeen.

 

Riihimäen kaupungin puolelta Sulkon tulospalkkakuvion neuvottelivat ja esittelivät Riihimäen kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat. Mukana ei ollut virkamiehiä eikä konsultteja.

Riihimäen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sari Jokinen (vihr.) kertoo, että kaupunginjohtajan palkkauksesta keskusteltiin pitkään. Lopputulos oli kompromissi, joka vaati kummankin osapuolen vastaantuloa.

Jokinen sanoo ymmärtävänsä hyvin, että kaupunginjohtajan lisäporkkana ärsyttää säästökuuria läpikäyvän Riihimäen asukkaita.

– Kun kaikesta muusta säästetään, se näyttää ulospäin pahalta. Siinä mielessä tämä oli huono hetki kaupunginjohtajan palkankorotukselle. En itsekään alun perin halunnut neuvotella tästä.

Jokisen mielestä on kuitenkin järkevää ja reilua, että lisäpalkkaa heruu vain tulosten myötä. Hänestä Sulkon palkka on myös hyvin linjassa muiden kuntien palkkatason kanssa.

Riihimäen kaupunginhallitus päätti Sulkon tulospalkkauksesta 13. elokuuta, kun Jari Heikkisen (ps.) esitys ehdotuksen hylkäämisestä oli kaatunut.

 

Myös Jokinen korostaa, että kaupunginjohtajan palkkaratkaisu on alku koko kaupunkiorganisaation talousohjausjärjestelmän uudistamiselle ja ”tasapainotetun tuloskortin” asteittaiselle sisäänajolle.

– Tulospalkkauksen pitää totta kai koskea muitakin kuin johtajia. Tämä ulotetaan vähitellen kaikkialle, myös ruohonjuuritason tehtäviin. Jokaisen työntekijän täytyy myös itse tietää, millaisilla tuloksilla bonuksen saa.

Tasapainotettu tuloskortti (Balanced Scorecard, BSC) on alkujaan yhdysvaltalaisille suuryrityksille kehitetty suorituskykymittaristo. Mallin kulmakivet ovat taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimisen ja kasvun näkökulma. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita