Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäen kaupunki torjuu väitteet kohutun pakkolunastuskuvion epäkohdista – Lautakunta vastasi aville tiukan äänestyksen jälkeen

Kaupunkikehityslautakunta päätti kaupungin lausunnosta äänin 6-4. Riihimäen elinvoimajohtaja Mika Herpiö: "Kaupunki ei voi neuvotella, jollei vastapuoli halua neuvotella. Nähdäkseni lunastusmahdollisuus on säädetty juuri tällaisia tilanteita varten."
Riihimäen kaupunki haluaa pakkolunastaa Arolammin liittymän tuntumassa olevat maat itselleen. Kuva: Pekka Rautiainen
Riihimäen kaupunki haluaa pakkolunastaa Arolammin liittymän tuntumassa olevat maat itselleen. Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Riihimäen kaupunki torjuu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) tehdyn kuntakantelun väitteet kohua herättäneen pakkolunastusmenettelyn virheistä ja epäkohdista.

Kaupunki vastasi syytöksiin avin selvityspyyntöön antamassaan lausunnossa.

Kiista koskee kaupungin pyrkimystä pakkolunastaa noin 50 hehtaarin maa-alueet 3-tien liepeiltä, pääosin Arolammin moottoritieliittymän välittömästä läheisyydestä. Kaupunki haluaa muuttaa maat yritysalueeksi.

”Neuvottelut ovat olleet umpikujassa”

Kaupunki päätti helmikuussa hakea ympäristöministeriöltä lunastuslupaa, kun neuvottelut maanomistajien kanssa olivat epäonnistuneet. Maanomistajat pitävät kaupungin tarjoamaa raakamaan hintaa liian alhaisena. Lunastushakemus jätettiin heinäkuussa.

– Totta kai kaupunki haluaisi ostaa ne alueet mieluummin vapaaehtoisilla kaupoilla, mutta kun myyjät eivät ole halunneet myydä niitä esittämillämme ehdoilla, neuvottelut ovat olleet umpikujassa, sanoo Riihimäen elinvoimajohtaja Mika Herpiö.

– Kaupunki ei voi neuvotella, jollei vastapuoli halua neuvotella. Nähdäkseni lunastusmahdollisuus on säädetty juuri tällaisia tilanteita varten.

Aviin tehdyn kantelun mukaan kaupunki ei ole käynyt maanomistajien kanssa ”todellisia neuvotteluja” ja on pantannut tietoja pakkolunastusasian valmistelusta. Kantelussa esitetään, ettei kaupunki ole osoittanut todellista tarvetta pakkolunastusmenettelyn kautta haluamilleen maille ja että päätös lunastusluvan hakemisesta on tehty liian kevein perustein.

Tiukkaa vääntöä lautakunnassa

Riihimäen kaupunkikehityslautakunta hyväksyi Herpiön lausuntoesityksen tiistai-iltana äänin 6-4. Äänestyksessä hävinneen, koko pakkolunastusmenettelyä vastustaneen muutosehdotuksen teki Eija Aittola (kok.).

Kaupunki katsoo noudattaneensa lakia, hyvän hallinnon vaatimuksia ja menetelleensä muutenkin asianmukaisesti. Kaupunki kertoo olleensa vapaaehtoisiin kauppoihin liittyvien neuvotteluiden osalta yhteydessä jokaiseen lunastuslupahakemuksen mukaisen kohdealueen omistajaan.

– Vastoin kantelussa esitettyä on Riihimäen kaupunki lähestynyt jokaista maanomistajaa kirjallisesti sekä puhelimitse. Lisäksi maanomistajiin, joiden sähköpostiosoite on ollut tiedossa, on oltu yhteydessä sähköpostitse, vastauksessa todetaan.

Kaupunki ei odota pakkolunastusasian ratkeavan kovinkaan nopeasti. Herpiön mukaan maa-alueiden ostamiseen on budjetoitu alustavasti rahaa vasta vuodelle 2022.

– Koko prosessin odotetaan kestävän useita vuosia. HÄSA

Lue myös: Maiden pakkolunastus herättää vastustusta Riihimäellä – MTK otti kielteisen kannan (23.1.)

Lue myös: Riihimäen kaupunki hamuaa maata: Vapaaehtoiset kaupat takkuavat, joten kaupunki väläytti jo pakkolunastusta (20.12.2019)

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic