Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäen museoratkaisu odottaa laskelmien valmistumista vielä pitkään

Riihimäen Taidemuseon kokoelmiin kuuluu mm. Helene Schjerfbeckin teoksia.

Mitä tapahtuu Suomen lasimuseolle, Riihimäen kaupunginmuseolle ja Taidemuseolle, ei selvinne tämän vuoden aikana.

– Laskemme keskittämis- ja useista kiinteistöistä luopumisvaihtoehtoa tarkemmin auki. Oletan, että menee kevättalveen ennen kuin asiaan palataan, arvioi kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

Kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti nyt siis aletaan tehdä jatkoselvitystä uusinvestointia edellyttävän museokeskuksen perustamisesta nykyisen lasimuseon alueelle.

Yksi vaihtoehto on, että Kaupunginmuseo pysyy nykyisellä paikallaan, mutta sinne voisi tulla näyttelytoiminnan lisäksi toimintoja kaupungin muista kiinteistöistä.

– Kuinka monesta kiinteistöstä nykyisine kuluineen ja tulevine investointitarpeineen voidaan päästä eroon, se on se oleellinen kysymys, sanoo Sulkko.

Tämän lisäksi selvitetään, voidaanko lasimuseosta, kaupunginmuseosta ja taidemuseosta muodostaa yksi ja yhteinen organisaatio, joka tekisi tiivistä operatiivista yhteistyötä metsästysmuseon sekä mahdollisen kalastusmuseon kanssa.

Taidemuseo on saanut tehtäväkseen käydä Tatjana ja Pentti Wähäjärven 2000 esineen kokoelman kokonaisuudessaan läpi ja tehdä teoksista arvonluokitukset. Johtavan amanuenssin Helena Lindsténin mukaan kysymys on normaalista museotyöstä.

– Se ei ole vielä lähtenyt käyntiin.

Wähäjärvet lahjoittivat kokoelmansa Riihimäen kaupungille sillä tarkoituksella, ettei sitä hajoteta ja että teosten pitää olla riihimäkeläisten nähtävinä.

Kaupunki pyysi alkusyksystä kaksi asiantuntijalausuntoa, joissa siviilioikeuden professori emeritus Urpo Kangas tulkitsi mm. Wähäjärvien lahjakirjoja.

Kangaksen mukaan kokoelman arvokkaimmista esineistä pitää tiivistää johdonmukainen kokonaisuus ja vähempiarvoisten ja irrallisten esineiden omistuksesta voidaan luopua, jos se tehdään kokonaissuunnitelman puitteissa. HÄSA