Kanta-Häme

Riihimäen talous sukelsi yhä

Taloustilanne synkkeni Riihimäellä viime vuonna entisestään. Kaupunginjohtaja Sami Sulkko, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty (sd.) ja jäsen Riku Bitter (kok.) eivät juuri löydä myönteistä kerrottavaa tilinpäätöksestä.

Vaikka kaupunki rakensi vain Herajoen koulun ruokala ja piti muuten hengähdystaukoa rakentamisohjelmassa, velkaantuminen jatkui edelleen. Samaan aikaan verotuloja kertyi 2,3 miljoonaa odotettua vähemmän. Väkiluku laski jo toisena vuonna peräkkäin 87 hengellä.

– Tilanne on vaikea, mutta ei tämä sentään maailmanlopun meininkiä ole, toteaa kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

Kaupunki tasapainottaa taloutta pitkällä aikavälillä uudistaen toimintatapoja, johtamisjärjestelmää ja hallinnon rakenteita. Lyhyellä aikavälillä joudutaan Sulkon mukaan karsimaan palveluja esimerkiksi supistamalla aukioloaikoja.

– Meillä on viidessä vuodessa 7,5 miljoonan euron sopeuttamistarve. Tänä ja ensi vuonna siitä pitäisi saada kokoon 2 miljoonan euron säästöt, Sulkko toteaa.

Talouteen haetaan tasapainoa johtamisjärjestelmän uudistamisella. Henkilöstön eläköityessä haetaan tehtävien hoitoon uusia malleja.

Palveluja karsitaan, laitetaan tärkeysjärjestykseen ja hoidetaan yhä enemmän sähköisin apuvälinein. Näitä keinoja joudutaan toteuttamaan jo parin vuoden aikana.

– Esimerkkinä voi ajatella esimerkiksi liikuntapaikkojen käytön seuraamista, jolloin ne voidaan hoitaa käyttökuntoon juuri ennen käyttäjähuippuja.

Edelleen Sulkko miettii tilojen aukipitämistä sähköisten lukkojen avulla. Iltakäytön tehostamiseen voidaan hakea sopivia toiminnanohjausjärjestelmiä.

Tuore kaupunginjohtaja uskoo myös yhteistyön voimaan. Hän on valmis yhdistämään toimintoja muiden kaupunkien kanssa.

Sairauspoissaolot maksoivat kaupungille viime vuonna 2 miljoonaa euroa. Toinen suuri menoerä kertyi kansaneläkelaitokselle maksetuista pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuuksista, joita kaupunki maksoi yli 2 miljoonaa euroa.

– Näitä molempia on tarkoitus saada leikattua. Kaupungin hallintoon on tarkoitus lisätä selvästi työttömille kuntouttavia paikkoja ja lisäksi kannustaa yrityksiä työkokeiluihin.

Edessä on myös vaikeita poliittisia päätöksiä. Uusi hallintomalli on hyväksyttävä jo heti vaalien jälkeen. Vielä vaikeampi tehtävä on sopia tulevien miljoonien eurojen rakennushankkeiden aikataulusta.

Uramon koulurakentaminen alkaa tänä vuonna, mutta jonossa odottavat ainakin sekä keskuskeittiö että Peltosaaren koulu.

Veroprosentin korotukseen kaupunginjohtaja ja poliitikot eivät tässä vaiheessa halua ottaa suuremmin kantaa. Sulkko epäilee, ettei verojen ja maksujen korotuksilta vältytä.

– Veronkorotuksen vaara on, ettei se tuo minkäänlaista virtaviivaisuutta itse tapaan toimia, jolloin sillä lukitaan nykyisiä toimintatapoja vuodeksi tai kahdeksi. Sen jälkeen ollaan jälleen samojen kysymysten äärellä uudelleen.

____________________

Oikaisu 30.3.2017 klo 11:08

Riihimäen viime vuoden tilinpäätöstä käsitelleestä uutisesta oli jäänyt pois vesihuoltoliikelaitos. Sen tulosta ei voida käyttää kaupungin palvelutuotantoon, mutta liikelaitoksen taloustilanne korjaa kaupungin tasetta.

Kaupunki ilman vesihuoltoliikelaitosta teki vuonna 2015 3,2 miljoonaa euroa alijäämäisen tilinpäätöksen. Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös oli 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Taseessa kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen yhteinen alijäämä jäi noin 1 miljoonaan euroon.

Lainakanta kasvoi 2,2 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 120,5 miljoonaa euroa eli 4.130 euroa/asukas. Tästä Riihimäen kaupungin lainakanta oli ilman vesihuoltoliikelaitosta 109,3 miljoonaa euroa eli 3.747 euroa/asukas.

Päivän lehti

28.5.2020