Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäen tavoitteena Suomen pienin hiilijalanjälki, mutta hallitus kiri ohi

Vielä ei ole pakko lajitella kaupungin organisaatiossakaan.

Riihimäki pyrkii suunnannäyttäjäksi, kaupungiksi, jolla on Suomen pienin hiilijalanjälki.

Eero Yrjö-Koskinen (vihr.) tosin huomautti kaupunginvaltuuston käsitellessä resurssiviisauden tiekarttaa, että Riihimäki on asettanut tavoitteen vuoteen 2050, kun uusi hallitus pyrkii hiilineutraaliuteen jo vuonna 2035.

Hän patisti vielä konkretisoimaan sitä, miten ja millaisella aikataululla Riihimäki aikoo hyvät tavoitteensa saavuttaa.

– Pitäisi olla selkeät ohjeet, aikataulut ja mittarit.

 

Riihimäellä on paljon parannettavaa, sillä esimerkiksi kaupungin oma hankintaketju aiheuttaa runsaasti päästöjä. Myös lajittelussa on toivomisen varaa. Biojätettä ei lajitella, muovitkin jäävät kaupungin toimipisteissä keräämättä.

Moni tiesi valtuutettu tiesi, että esimerkiksi sairaalan ja terveyskeskusten muovijäte menee sekajätteiden joukkoon.

Janne Yrjölä (vas.) totesi, ettei kierrätys ole aina kovin yksinkertaista, mutta pohti kuitenkin, pitäisikö ryhtyä jätekapinaan esimerkiksi muovin keräämiseksi.

 

Yhtenä pulmana muovin kierrätyksessä on, että materiaalin pitää olla puhdasta, jotta siitä voidaan jalostaa kierrätysmateriaalia.

Kirsti Leskenmaa (sd.) kritisoi sitä, että lajittelu on kaupungin toimipisteille vapaaehtoista.

– Siihen pitäisi pakottaa, jotta syntyisi tulosta.

Resurssiviisauden tiekartta tuli Riihimäen kaupunginvaltuustossa merkityksi tiedoksi, mikä sai Mirja Lammin (kok.) kysymään, kuinka velvoittava moinen päätös voi olla.

– Yksikään luottamuselin ei ole varsinaisesti päättänyt tästä, vaan merkinnyt tiedoksi.

 

Hankintaohjelmasta valtuusto poisti mietintätauon jälkeen yksimielisesti yhden kohdan. Se koski palvelualoitetta, jolla kuka tahansa voisi kyseenalaistaa kaupungin tuotantotavat esittämällä oman korvaavan ratkaisuehdotuksensa.

Tällaisen palvelualoitteen johdosta kaupunki voisi päättää kokeiluista ja käynnistää hankintamenettelyn.

Lauri Jormanainen (sd.) ihmetteli, miten esitys on läpäissyt seulan. Hän arveli sen lisäävän merkittävästi byrokratiaa. Hän esitti kohtaa poistettavaksi ja Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen (kok.) kannatti. Asiasta ei tarvinnut äänestää. HÄSA