Kanta-Häme

Riihimäen teatteri kurkottaa ympäri maan

Pikkuruisella Riihimäen teatterilla menee juuri nyt lujaa. Vuoden Teatterin tittelistä kisaava teatteri tekee tänä vuonna yhteistyötä peräti 15 ammattiteatterin kanssa.

Toiminnan selkärankana on vuosi sitten solmittu yhteistyösopimus akseliteatteritoiminnasta kuopiolaisen Tanssiteatteri Minimin kanssa.

Kolmivuotisen yhteistyösopimukseen aikana teatterit valmistavat esityksiä yhteistuotantona. Molempien teattereiden esityksiä nähdään Kuopion ja Riihimäen lisäksi myös muissa kaupungeissa.

Huolimatta jo ennestäänkin laajasta yhteistyöstä Riihimäen kaupunginhallitus patistaa teatteriansa syventämään yhteistyötä Hämeenlinnan teatterin kanssa.

Riihimäen teatteri oy:n toimitusjohtaja Matti Arnkil toivottaa tämänkin yhteistyökuvion tervetulleeksi.

– En koe sitä ollenkaan paimentamisena. On hyvä, että omistajalla on aktiivinen ote siihen, miten kaupungin kulttuuritarjontaa tulevaisuudessa kehitetään, hän sanoo.

Hämeenlinnan ja Riihimäen teatterit kokeilivat esitysvaihtoa jo vuonna 2015. Vuonna 2016 ne tuottivat yhteisesti esityksen Kultalampi. Uusia yhteistuotantojakin on jo viritteillä, mutta sen lisäksi Arnkil haluaisi selvittää, mitä muuta kuin esitysvaihtoa naapurikaupunkien teatteriyhteistyö voisi pitää sisällään.

Selvitystyöryhmän puheenjohtajaksi nimetty Arnkil haluaa kuunnella sekä molempien teattereiden henkilökuntaa että kaupunkien asukkaita.

– Riihimäen teatterissa on pulaa esimerkiksi teknisestä henkilökunnasta, Hämeenlinnassa ehkä jostain muusta. Voisimme miettiä työnkiertoa tai muuta tapaa, jolla julkisin verovaroin ylläpidetyistä kulttuurilaitoksista saataisiin paras hyöty, hän pohtii.

Arnkil muistuttaa, että Kanta-Hämeen teatterit ovat aikamoisessa ”teatterisumpussa” Lahti–Hämeenlinna–Tampere -kolmiossa. Hän pitää tärkeänä, että uusia taiteen tekemisen ja -rahoittamisen keinoja etsitään alueellisesti semminkin, kun taidelaitosten valtionosuusjärjestelmääkin ollaan juuri uudistamassa.

– Riihimäen teatteri ei ole naulittu akseliteatteriin, vaan yhteistyötä voidaan tehdä moneen suuntaan. Yhteistyö on meille elinehto, hän sanoo.

Riihimäen teatterissa syksyn 2017 ensimmäinen iso yhteistyökuvio on Orvokki Aution klassikkoteos Pesärikko. Se on osa Tanssiteatteri Minimin ja Riihimäen teatterin akseliteatteritoimintaa. Mukaan on kutsuttu peräti kuusi muuta teatteria eri puolilta Suomea.

Esityksen ohjaa Mikko Roiha, ja ensi-ilta on syyskuussa Roihan kotikaupungissa Berliinissä. Sen jälkeen esitys nähdään ainakin Kuopiossa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kotkassa ja Turussa.

Riihimäen teatterin syksyn paikallinen tuotanto on Taija Helmisen näytelmä Janne Katajan Riihimäki. Se esittelee kaupungin näyttelijä-juontaja Janne Katajan silmin ja näyttää kuvan 1980-luvun lapsista.

Näytelmän ohjaa Janne Saarakkala, joka on nimetty jatkamaan Riihimäen teatterin taiteellisena johtajana myös vuosina 2018–2019.

Tämän kevään iloksi Riihimäen teatterin naisnäyttelijät Katja Peacock ja Maija Siljander valmistavat runoesityksen Ehkä liioittelen vähän. Parinkymmenen minuutin pituinen esitys koostuu Anja Erämajan runoista.

– Erämajan runoissa minua puhuttelee hersyvä kieli ja hulvaton huumori, ohjaaja Taru Kivinen sanoo.

Näyttelijät antavat pikku näytteen:

– Ihmisellä on hyvä olla motto. Pitää kiteyttää. Vuosia elin kiteyttämättä, ja tässä sitä ollaan: vanhahko, sinkuhko, työtön. Nyt minulla on motto: ihmeitä tapahtuu. Saa käyttää.

Esitys viedään Riihimäen kaupunginmuseoon, jossa sen voi nähdä museon pääsylipun hinnalla–siis ilmaiseksi. Pääsiäislauantain ensi-illan jälkeen näytöksiä on 20.4.–6.5. HÄSA

Päivän lehti

31.5.2020