Kanta-Häme

Riihimäen terveyskeskuksen talous seurantaan

Riihimäen terveyskuntayhtymän talous joutuu tiukkaan seurantaan. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien virkamiesjohto istuu työryhmänä tutkimassa, miksi kuntayhtymä ei saa menoja kuriin.

Kunnat maksoivat marraskuussa kuntayhtymän perimän lisämaksuosuuden eli 1,45 miljoonaa euroa. Talouden piti sen jälkeen olla tasapainossa. Tammikuussa kuntayhtymä ilmoitti kunnille, että viime vuoden tilinpäätöksen arvioidaan edelleen näyttävän 700 000– 800 000 euroa alijäämää.

– Nyt selvitetään, mitä taloudessa on tapahtunut joulukuun aikana. Tänä vuonna alijäämää ei voi syntyä. Ongelmiin on puututtava. Vaikuttaa siltä, että terveyskeskuksen toimintaa ja taloutta ei ole kytketty riittävästi toisiinsa, toteaa Riihimäen kaupungin hallintojohtaja Jussi Savola.

Savola perää kuntayhtymältä luotettavuutta talouden ennusteisiin.

Useita rahanreikiä

Terveyskuntayhtymän yhtymäjohtaja Tero Pitkämäki pitää viime vuotta muutosten vuotena, jolloin terveyskeskuksen akuuttiosasto siirtyi Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikköön eli Ryksiin. Lisäksi kuntayhtymä perusti seitsemän hoitajan vakanssia lokakuussa avattuun päivystysyksikköön.

– Teimme talousennusteita ja arvioita elokuun perusteella, jolloin vaikutuksia loppuvuodelle oli vaikea nähdä. Mitään yksittäistä syytä tai menoerää joulukuulta on vaikea osoittaa.

Suurin ylitys kertyi 250 000 euroa odotettua isommasta lomapalkkavarauksesta, mutta labra- ja röntgenkulut ylittyivät joulukuussa 125 000 euroa, henkilöstön erilliskorvaukset ylitettiin myös 45 000 eurolla ja kuntoutus- sekä terapiakulut 80 000 eurolla.

Tämä vuosi tiukkaan syyniin

Tänä vuonna terveyskeskuksen taloutta kiristetään, jotta menot saadaan kuriin. Tero Pitkämäellä on jo koossa kunnanisille tiukka leikkauslista.

Yhtymähallituksen seuraavaan kokoukseen valmistellaan talouden sopeuttamisohjelma, jolla talouden alijäämän syntyminen kuluvalle vuodelle voidaan estää.

Sopeuttamisohjelma sisältää useita osioita. Kuntayhtymän miljoonan euron lomarahoista on tarkoitus saada osa vaihdettua vapaa-aikaan. Sen lisäksi neuvotellaan vapaaehtoisten palkattomien virkavapaiden käytöstä.

Laboratorio- ja röntgenmenojen vuotuinen kokonaissumma nousee 1,4 miljoonaan euroon. Siitä on tarkoitus nipistää säästöjä.

– Lääkärikunta selvittää, voidaanko esimerkiksi kontrollikäyntien määrää harventaa tilanteissa, joissa potilaan terveystilanne sen sallii.

Kolmas säästöjä tuova keino on työntekijän palkkaaminen sisäisen toiminnan ja talouden seurantaan. Rahoitus palkkaamiseen järjestellään kuntayhtymän sisäisesti ilman lisämenoja.

Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kunnat asettavat terveyskuntayhtymän talouden seurantaryhmän, jonka puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii Riihimäen hallintojohtaja Jussi Savola. (HäSa)

Päivän lehti

9.4.2020