Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäen velka kasvaa ensi vuonnakin – kehityskaarta taitetaan laskusuuntaan uudistamalla toimintatapoja

Toimintatapojen remontti jatkuu.
Kuva: Esko Tuovinen, arkisto

Johtamistavan muutoksesta ja toiminnan kehittämisestä huolimatta Riihimäki ei pysty ensi vuonnakaan lyhentämään velkaansa. Lainaa joudutaan päinvastoin kasvattamaan 5,7 miljoonalla eurolla.

Kaupungin laina ylittää jo 120 miljoonan euron rajan, jolloin jokaista asukasta kohti velkaa on lähes 4 200 euroa.

Tilannetta synkistää, että verotulot ovat tänä vuonna pienentyneet viime vuodesta 1,7 prosentilla ja jäävät 2,6 miljoonaa euroa arvioitua pienemmiksi. Ensi vuonna verotulojen arvioidaan kasvavan 3 prosenttia.

 

Vaikeaan taloustilanteeseen ei haeta ratkaisua verotuksen kiristämisestä.

– Edellisellä valtuustokaudella veroprosenttia nostettiin 0,75 prosentilla. Kaupunginvaltuusto edellytti, että korotuksesta käytetään lainan lyhennyksiin vähintään 0,25 prosenttia. Siihen ei ole pystytty, joten korotus ei ratkaise ongelmiamme, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.).

Uramon koulun rakentaminen vie vielä ensi vuonna 5 miljoonaa euroa ja selittää lainatarpeen. Sen lisäksi investointirahaa käytetään katujen ja tonttien rakentamiseen peräti 2,3 miljoonaa ja maanhankintaan lähes 3 miljoonaa euroa.

– Peltosaaren koulun oppilaat siirtyvät ensi syyslukukaudesta lähtien vanhalle kauppaoppilaitokselle. Se palvelee hyvin siirtymävaiheen yli. Samalla selvitellään itäisen kaupunginosan koulujen ja palvelujen sijoittelua, toteaa kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

Peltosaaren koulun peruskorjaus tai uuden rakentaminen eivät ole edessä ainakaan vuoteen 2022 mennessä. Kolmen seuraavan vuoden aikana ei käynnistetä muitakaan isoja rakennushankkeita.

 

tuloveroprosentti: 20.5
yleinen kiinteistöveroprosentti: 1.45
vakituisen asunnon kiinteistövero: 0.5
vapaa-ajan asunnon kiinteistövero: 0.93
rakentamaton tontti (jos on): 6
talousarvio 2019: talousarvio 2018: tilinpäätös 2017:
verotulot: (milj. e) 123.6 122.6 122.7
valtionosuudet: (milj. e) 35 34.9 35.7
toimintakate: (milj. e) -152.2 -148.6 -144.7
nettoinvestoinnit: (milj. e) 14.07 11.9 9.3
vuosikate: (milj. e) 7.9 10.2 14.3
lainat: (milj. e), ilman vesihuoltoliikelaitosta 121.1 110.4 108.3
lainat/asukas: (€) 4193 3772 3731
poistot:  (milj. e) 6.2 5.1 11.8
vuosikate poistoista: (%) 128 199 120

 

Asukkaat saavat edelleen nykyiset palvelut, mutta niiden tuottamiseen kehitetään jatkuvasti nykyistä tehokkaampia ja taloudellisempia tapoja. Sami Sulkko pitää toiminnan uudistamista yhtenä tärkeimpänä keinona kääntää velkakehitys laskusuuntaan.

Tehokkuutta haettaessa kaupunki pyrkii luopumaan myös monista tiloista. Yli 70 pisteeseen hajautettuja toimintoja järjestellään uudelleen ja kootaan yhteen, jonka jälkeen kiinteistöistä voidaan luopua.

– Ensi vuonna kaupungin tärkeimmät kehittämisasiat kulminoituvat aseman seudun visiotyötä seuraavaan kokonaissuunnitelmatyöhön, maapolitiikan toteuttamissuunnitelmaan sekä robotiikkaopetuksen ja siihen liittyvän kampusyhteistyön kehittämiseen, Sami Sulkko luettelee.

Asemanseudulle valmistuva visio vahvistetaan helmikuussa kaupunginvaltuustossa. HäSa