Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäkeläinen Vesa Friman omistaa hävittäjälentokoneen ja panssarivaunun – Avaa Parkanoon sotamuseon

Maastoverkon takana katoksessa on muun muassa raskas maastokuorma-auto Ural. Vesa Frimanin kokoelmasta vain osa on mahtunut sateensuojaan, loput ajopelit ovat ulkona asfalttikentällä. Ensi kesäksi kokoelma on tarkoitus siirtää kokonaisuudessaan Riihimäeltä Parkanoon. Kuva: Pekka Rautiainen
Maastoverkon takana katoksessa on muun muassa raskas maastokuorma-auto Ural. Vesa Frimanin kokoelmasta vain osa on mahtunut sateensuojaan, loput ajopelit ovat ulkona asfalttikentällä. Ensi kesäksi kokoelma on tarkoitus siirtää kokonaisuudessaan Riihimäeltä Parkanoon. Kuva: Pekka Rautiainen

Kaivinkoneurakoitsija Vesa Frimanille on vuosien mittaan kertynyt työkoneiden lisäksi yhtä ja toista muutakin tavaraa hävittäjälentokoneesta ja panssarivaunusta alkaen. Eniten hänen kokoelmassaan on armeijaan ja sota-aikaan liittyvää esineistöä, mutta muutakin on matkaan tarttunut.

– Kun on vehkeitten kanssa ikänsä pelannut, siitä on tullut elämäntapa, eläkkeelle siirtynyt Friman kuvailee.

Kokoelma on karttunut sitä mukaa kun Friman on törmännyt kiinnostaviin yksilöihin.

– Armeijan huutokaupasta olen ostanut ainoastaan yhden tykin ja kaksi kuorma-autoa, muut ovat tulleet vastaan mikä missäkin.

Esimerkiksi MiG 21 R -hävittäjän hän osti kavereilta, jotka olivat itse tuoneet koneen Puolasta.

Riihimäeltä Parkanoon

Friman on asunut töiden takia viime vuodet Riihimäellä, ja siellä sijaitsevassa hallissa ja sen pihamaalla on ollut myös hänen kokoelmansa.

Nyt kalustoa siirretään pikkuhiljaa Parkanon Pahkalaan, jonne Friman rakentaa sotamuseon. Tiloista on valmiina jo reilusti yli puolet.

– Harva Riihimäellä on edes tiennyt kokoelmastani. Se ei ole ollut koskaan avoinna yleisölle, olen esitellyt sitä vain muutamille kavereilleni ja esimerkiksi ryhmille tilauksesta, Friman kertoo.

Kalustoa on ollut esillä esimerkiksi Riihimäen erämessuilla, Petroolitapahtumassa ja Riihimäen joulunavauskulkueessa. Osa ajoneuvoista on rekisterissä, eli niillä voi huristella sellaisenaan muun liikenteen seassa.


Friman kertoo havahtuneensa vasta hiljattain ajattelemaan, että kokoelma saattaisi kiinnostaa muitakin kuin häntä itseään.


 

– Yleensä päät kääntyvät, kun lähdemme liikkeelle, Friman myhäilee.

Hän kertoo yrittäneensä ostaa suhteellisen hyväkuntoisia ajopelejä, jottei niiden kunnostamiseen tarvitse laittaa ”viitosia jonoon”.

Valmista mallia ei ole

Parkanossa museo on tarkoitus avata yleisölle, ja tämä pitää ottaa huomioon tilojen suunnittelussa ja lupabyrokratian hoidossa.

– Kokoelmassa on esimerkiksi deaktivoituja aseita, jotka pitää näyttelytilassa olla lukkojen takana. Valmista mallia tällaiseen ei ole, eli kaikki vaatimukset täytyy ottaa selville itse.

Friman kertoo havahtuneensa vasta hiljattain ajattelemaan, että kokoelma saattaisi kiinnostaa muitakin kuin häntä itseään.

– Kyllä näillä nyt yhden museon saa pystyyn, hän tuumaa.

Suunnitelmassa ovat mukana Frimanin avovaimo Pirjo Heikkilä ja Parkanossa asuva vanhin tytär Rita Kaskenviita.

– Kolmisin olemme ideoineet kaikkea.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Vesa Friman ja Pirjo Heikkilä ovat ideoineet sotamuseota yhdessä Frimanin Parkanossa asuvan tyttären kanssa. Kuva: Pekka Rautiainen
Vesa Friman ja Pirjo Heikkilä ovat ideoineet sotamuseota yhdessä Frimanin Parkanossa asuvan tyttären kanssa. Kuva: Pekka Rautiainen

Parkano on valikoitunut museon suunnaksi juuri lasten takia. Siellä asuvat Frimanin aikuiset lapset perheineen ja hän itse asui paikkakunnalla ennen muuttoa Riihimäelle.

Sinivalkoinen kokoelma

Armeijan kaluston pariin Frimanin on vienyt sinivalkoinen ajattelu. Hän kertoo olleensa vuosien mittaan usein sodan kokeneiden miesten juttusilla, ja on ollut kiinnostunut elämästä sota-aikana ja sotien jälkeen.

– Minulla on aina ollut kunnioitus sodan kokeneita kohtaan. Sota mullisti esimerkiksi monen nuoren parin elämän.

Parkanoon Friman rakentaa muun muassa sota-aikaisen korsun maan alle. Siitä tulee mahdollisimman autenttinen, ja hänellä on jo kalustusta ja tavaraa valmiina.

– Pontikantekovehkeet sinne täytyy vielä hankkia, hän suunnittelee.

Vesa Friman kertoo hankkineensa suht hyväkuntoista kalustoa, jottei niiden kunnostamisessa tarvitse laittaa ”viitosia jonoon”. Kuva Pekka Rautiainen

Militariaesineistön lisäksi Frimanilla on muun muassa vaihtokaupalla toiselta keräilijältä hankittuja vanhan ajan sekatavarakaupan tarvikkeita ja kalusteita. Kokoelmaan kuuluu kassakone ja esimerkiksi lasisia tuttipulloja, polkupyörän varaosia sekä jauho- ja kahvipaketteja.

– Suuri osa paketeista on avaamattomia, ja varsinkin se sai minut kiinnostumaan kokoelmasta.

Friman ottaisi mielellään myös lahjoituksena vastaan sota-aikaista esineistöä, jos vaikkapa perikunnat haluavat päästä eroon tavarasta.

– Esimerkiksi sota-ajan puhdetöitä saattaa olla vielä kodeissa, ja niillä on tunnearvoa. Hävittämisen sijaan sellaisia voisi lahjoittaa museolle, ja jos esineeseen vielä liittyy tarina, aina parempi. HÄSA

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic