Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäki aikoo myydä vanhan kaupungintalon – Yksityisiä ostajia houkutellaan kaavamuutoksella

Vireillä on asemakaavamuutos, jolla yleisille rakennuksille merkityn tontin käyttötarkoitusta muutetaan.
Riihimäen kaupunki haluaa päästä eroon vaille käyttöä jääneestä vanhasta kaupungintalostaan. Kuva: Anu Kankaansydän
Riihimäen kaupunki haluaa päästä eroon vaille käyttöä jääneestä vanhasta kaupungintalostaan. Arkistokuva: Anu Kankaansydän

Riihimäen kaupunki valmistautuu myymään vanhan kaupungintalonsa.

Vireillä on asemakaavamuutos, jolla kiinteistön käyttötarkoitusta muutetaan. Tällä hetkellä vanha kaupungintalo on yleisten eli julkisten rakennusten tontilla.

Ilman kaavamuutosta kiinteistölle ei löytyisi ostajaa. Samalla sillä ratkaistaan, mitä ostaja voi kiinteistöllä tehdä.

Osa tontista puistoa

Riihimäen kaupungin vs. kaavoituspäällikkö Jari Jokivuo pitää mahdollisena, että osa tontista kaavoitetaan puistoalueeksi.

– Tontti ulottuu mäen päälle asti, eli siihen kuuluu myös se Keskuskadun pääty, ja kaupunkilaiset mieltävät Lasinpuhaltaja-patsaan takana olevan rinteen puistoksi.

Yli 6 000 neliön tontilla on tällä hetkellä 4 600 kerrosneliötä rakennusoikeutta, hän kertoo.

Rakennusta ei ole suojeltu

Sisäilmaongelmien vuoksi tyhjilleen jäänyt vanha kaupungintalo sijaitsee keskustassa osoitteessa Kalevankatu 1. Se rakennettiin alun perin kirjasto- ja virastotaloksi vuonna 1948. Rakennusta laajennettiin uudella osalla vuonna 1973. Nykyinen asemakaava on vuodelta 1959.

Rakennus on osa Kalevankadun varteen 1940–1960-luvuilla rakennettua hallinto- ja koulurakennusten kokonaisuutta, joka on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Vanha kaupungintalo ei ole suojeltu rakennus, joten sen purkaminenkin on mahdollista.

Riskiarvio sisäilmasta

Kaupunki on teettänyt riskiarvion vanhan kaupungintalon sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä. 25. kesäkuuta valmistuneen selvityksen mukaan rakennuksen laajennusosa vaatisi laajoja korjauksia, kuten julkisivun, vesikaton, alakattojen sekä ilmanvaihtojärjestelmän uusimisen. Vanha osa on lähtötietojen perusteella pääosin kunnossa. Se peruskorjattiin vuonna 2003.

Nykyisellään kohteen merkittävimmät sisäilmariskit liittyvät arvion mukaan rakenteiden ilmatiiviyden puutteisiin yhdistettynä alipaineiseen ilmanvaihtoon: alipaine voi kuljettaa sisäilmaan epäpuhtauksia rakenteista. HÄSA

Päivän lehti

4.8.2020