Kanta-Häme

Riihimäki hakee mallia Jyväskylästä

– Meillä lukiossa ruokailijoiden määrä vaihtelee hyvin paljon päivästä toiseen. Täytyisi olla meedio, että voisi ennustaa aterioiden määrän. Joskus ruoka loppuu kesken, jolloin tilataan lisää tai lämmitetään pakastimesta, joskus taas saattaa yli jäädä parisataakin ateriaa, kertoo Riihimäen lukion vastaava ruokapalvelutyöntekijä Satu Islander.

Päivittäin Riihimäellä jää kouluilla parisataa ateriaa syömättä. Yli jäävää ruokaa annetaan lukion keittiöstä ja keskuskeittiöstä A-Killalle ja kuntouttavan työtoiminnan ryhmälle.

Nyt mietitään lisäksi, voisiko Riihimäki ottaa mallia Jyväskylästä, jossa kaupunkilaiset voivat kouluruokailun jälkeen syödä 1,5 euron hinnalla kouluruokailusta jäänyttä ruokaa.

Kun ylijäämäruuan määrää kartoitettiin keväällä viikon ajan, selvisi, että juuri lukiossa syötyjen aterioiden määrä heittelee eniten.

– Viikko, jota tarkkailtiin, sattui olemaan lukiossa koeviikko. Sille osallistui 441 oppilasta, mutta heistä loppujen lopuksi vain 288 söi koululla. Ruokaa jäi todella paljon yli eikä sitä voinut mitenkään ennustaa, Satu Islander kertoo.

Muilla kaupungin 11 koululla ruokaa jää yli vain muutaman annoksen verran. Kaikki koulut kertovat erityistilanteistaan kuten teema- ja retkipäivistä sekä epidemioista mahdollisimman aikaisin keskuskeittiölle, jotta ruuan määrää voidaan sopeuttaa tarpeeseen.

Ruokalippu helpottaisi ruokailua

Sivistystoimenjohtaja Esa Santakallion mielestä muutaman aterian tarjoaminen kaupunkilaisille silloin tällöin eri kouluilla ei tunnu kovin järkevältä. Lukion ja keskuskeittiön ruoka taas pystytään jo lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen.

Keittiötyöntekijöiden näkökulmasta ylimääräinen ruokailu merkitsee ylimääräistä työtä. Lukion keittiössä työskentelee Satu Islanderin lisäksi neljän tunnin työpäivää tekevä Heidi Pyykkö.

– Koululaisten ruokatunnin päättyessä 12.45 meillä on jo toinen ruokasali siivottuna, oma ruokatunti pidettynä ja alkaa keittiön ja toisen salin siivous. Aika on nipistetty hyvin tiukalle. Jo puolen tunnin ylimääräinen venytys vaatii lisää työtunteja, Satu Islander miettii.

Sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio on pitänyt ylijäämäaterioiden myynnin suurimpana esteenä rahan käsittelyä ja kassojen hankkimista kouluille. Vihreiden kunnanvaltuutettu Sari Jokinen ei näe rahaa esteenä.

– Riihimäellä voidaan myydä ruokalippuja kaupungintalon Tietotuvalta kaupunkilaisille ennakkoon, jolloin rahastus jää kouluilta pois. Henkilökunta ostaa jo liput ja syö niillä, Sari Jokinen sanoo.

Vuodessa kertyy tähdevuori

Kaupunginhallitus palautti koko ylijäämäruuan myyntiesityksen uudelleen sivistyslautakunnalle valmisteluun, jotta lounassetelijärjestelmä tai muut vaihtoehdot selvitetään ennen kuin asiasta päätetään.

– Jos Jyväskylä on pystynyt järjestämään ruokailun, miksei Riihimäki pystyisi. Muutama kymmenen ateriaa päivässä tuntuu vähältä, mutta vuoden mittaan niistä kertyy valtava vuori ruokaa, Sari Jokinen huomauttaa.

Jos ruokaa aletaan kouluilta myydä, Sari Jokinen keventäisi ruokahuollon työntekijöiden taakkaa antamalla koulujen ekotukihenkilöille vastuuta.

– Ekotukihenkilöt voisivat huolehtia, että koulun ovella on päivittäin ruokatilanteesta lappu. Värikoodi kertoisi, että tänään ruokaa on tarjolla tai ettei ruokaa ole jäänyt yli.

Lounassetelin käyttö saa kannatusta lukion keittiössä, mutta sen lisäksi on ratkaistava ylimääräisen työn vaatima työajan pidennys. (HäSa)