Kanta-Häme

Riihimäki hakkaa maltilla metsiään

Uudistuskypsistä metsistä ja puistometsistä kaadetaan seuraavien kymmenen vuoden aikana Riihimäellä vain kymmenen prosenttia. Tuloa kertyy vajaat 20 000 euroa vuodessa.

Kaupungin runsaan 600 hehtaarin kattava metsänhoitosuunnitelma painottaa niin metsien kuin puistometsien luontoarvoja. Kaupunkilaisille vaalitaan ympäristöä, jossa osa tuulenkaatamista puista saa lahota, aluskasvillisuus pääsee rehottamaan ja pusikot tuuheutumaan.

– Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena ja uudistuvana pienimuotoisin harvennuksin ja poimintahakkuin, kertoo kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund.

Puistometsiä harvennetaan tasaiseen tahtiin, jotteivät metsiköt varjosta liikaa lähiasutusta. Westerlund kertoo, että esimerkiksi Vahteriston luonnonsuojelualueen ja asutuksen rajamailla puita kaadetaan poimintahakkuin yhteistuumin asukkaiden kanssa.

– Raivaus tehdään syksyisin, ettei häiritä lintujen pesintää, korostaa Westerlund.

Suunnitelmakaudella puistometsiin ripustetaan edelleen tuttuun tapaan linnunpönttöjä, mutta myös lepakoille ja hyönteisille omia asumuksia.

Kaupungin talousmetsissä uudistetaan pari kuviota siemenpuu- tai aukkohakkuin. Kuvioista toinen on lähellä Hausjärven rajaa Ryttylän suunnassa ja toinen Hirvijärven rantamailla.

Harvennushakkuut etusijalla

Metsänhoitosuunnitelman Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksessä laatinut Henri Törmä kertoo, ettei talousmetsistäkään haeta täyttä taloudellista hyötyä, vaan tehdään lähinnä hoitotöitä.

– Suunnitelman hakkuu- ja hoitotyöt eivät ole sitovia. Ne muuttuvat vuosittain esimerkiksi kaavoituksen tai esimerkiksi uhanalaisten lajien löytymisen vuoksi, Törmä korostaa.

Suunnitelmaa tarkastellaan kokonaisuutena jo viiden vuoden kuluttua uudelleen. (HäSa)