Kanta-Häme

Riihimäki kauppaa linja-autoasemaa syksyllä

Vanha linja-autoasema säilyy Riihimäen katukuvassa, muttei välttämättä kaupungin omistamana. Kaupunki valmistautuu parhaillaan laittamaan pitkään lähes tyhjänä seisseen rakennuksen myyntiin.

– Tarkoitus oli aloittaa markkinointi jo ennen kesää, mutta se siirtyy teknisistä syistä syksyyn, kertoo kaupungingeodeetti Ari Vettenterä.

Myyminen ei ilahduta kaikkia Riihimäellä. Yhdistykset ja yksittäiset valtuutetut ovat lukuisia kertoja toivoneet, että kaupunki antaisi linja-autoaseman yhteiseen käyttöön.

Isännöitsijä Minna Hakala on kierrättänyt moneen otteeseen taiteilijoita tarkastelemassa vuokrattavana olevia tiloja, mutta vuokrasopimuksia ei ole syntynyt.

– Täällä on isoja ja vaikeasti jaettavia tiloja. Jos haluaa vaikka odotushuoneen käyttöönsä, muihin tiloihin kuljetaan sen läpi, Minna Hakala selostaa.

Rakennuksesta on vuokrattu liiketila R-kioskille ja joitakin varastotiloja. Kahvilaa käytetään ajoittain työttömien kokoontumiseen.

Tilasta ei rakennuksessa ole puutetta, sillä neliöitä on noin tuhat. Talon alakerrassa on toiminut pesula. Torin puoleisessa päädyssä oli matkahuollon tavaratila.

Kaupungingeodeetti Ari Vettenterä ei lähde arvioimaan, kuinka suurta remonttia rakennus tarvitsee. Hän korostaa, että käyttötarkoitus ratkaisee remonttitarpeen.

Kaikki alkoi, kun kaupunki ja YIT solmivat aiesopimuksen tonttikaupasta vuonna 2006.

Matkahuolto muutti uuteen matkakeskukseen rautatieasemalle vuonna 2009, jolloin kaupunkiin syntynyt Pro linja-autoasema -liike taisteli jo Marjatta ja Martti Jaatisen suunnitteleman rakennuksen puolesta.

Vuonna 1956 rakennettu linja-autoasema aiottiin ensin purkaa, mutta kaupunginvaltuuston vuonna 2011 tekemästä päätöksestä jouduttiin lopulta luopumaan.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi lopulta, ettei ilman riittäviä rakennetun ympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämistä ole mahdollista laatia asemakaavaa, joka sallii linja-autoaseman purkamisen.

Kaupunki päätyi vuonna 2014 merkitsemään rakennuksen kaavaan suojeltavaksi.

– Suojelumerkintä on hieman tulkinnanvarainen. On epäselvää, pitääkö säilyttää rakennuksen ulkoasu vai koskeeko se myös sisätiloja, pohtii Ari Vettenterä.

Kaavassa rakennuksella ei ole tiukkaa suojelumerkintää, vaan se on merkitty historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi. HÄSA