Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäki käynnistää yt-neuvottelut: "Tavoittelemme muutoksia, joiden hyödyt kertautuvat"

Kaupunginjohtaja Sami Sulkon mukaan 4,8 miljoonan euron säästöt on vain lyhyen aikavälin tavoite. "Tärkeintä on kumulatiivinen, pitkän aikavälin vaikuttavuus."
Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko

Riihimäen kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kokouksessaan kaupunginjohtaja Sami Sulkon esityksen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta.

Yt-neuvottelujen taustalla on valtuustokauden tavoite kymmenen miljoonan euron vuosikatteesta.

Tavoite on toteutunut kaupungin osalta vain kerran vuosien 2006–2018 aikana. Vuosikate kertoo siitä, kuinka paljon kunnalle jää pakollisten menojen jälkeen rahaa investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin.

– Ilman sopeutustoimia kaupunki joutuisi ottamaan lisää lainaa tai nostamaan veroja. Se ei ole järkevää. Kaupungilla on korjausvelkaa ja investointipaineita, joita emme pystyisi hoitamaan ilman käyttömenojen sopeutuksia, kaupunginjohtaja Sami Sulkko toteaa.

Tavoite: 4,8 miljoonaa euroa lyhyellä aikavälillä ja tulevaisuudessa pysyviä säästöjä

Toinen kaupungin talouden kannalta merkittävä ongelma on vuosi vuodelta kasvaneet toimintamenot.

Vuoden 2020 toimintamenot ovat ehdotuksen mukaan 192,5 miljoonaa euroa, niissä on neljän miljoonan euron kasvu vuoden 2018 tilinpäätökseen verrattuna.

Riihimäen vuoden 2020 talousarvioehdotus on koko kaupungin osalta 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun tavoitellut 4,8 miljoonan euron sopeutukset on tehty. Kaupunki ilman vesihuoltoliikelaitosta on sopeutusten jälkeen 7,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kaupunginjohtaja Sulkko sanoo, että säästöillä pyritään varsinkin pidemmän aikavälin vaikuttavuuteen.

– Etsimme sopeutuskeinoja, joiden hyödyt kertautuvat tulevaisuudessa. Yksittäistä vuotta koskeva säästötavoite ei ole riittävä.

Henkilöstövähennyksetkin mahdollisia

Säästöjä haetaan ensisijaisesti toimintoja uudelleen järjestämällä, kiinteistöjen käyttöä tehostamalla, uusia tuotanto- ja toimintatapoja käyttöön ottamalla ja teknologiaa hyödyntämällä.

Sulkon mukaan vielä ei ole olemassa kuvaa siitä, mistä menoista on tiristettävissä eniten säästöjä.

– Esityksiä kootaan parhaillaan. On vielä liian aikaista sanoa, mitkä säästöt priorisoidaan.

Sulkko ei lupaa, etteikö henkilöstöön kohdistuisi irtisanomisia, mutta pääosin henkilöstömenoja on tarkoitus hillitä luonnollista poistumaa hyödyntämällä ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä vähentämällä.

– Riihimäellä on näyttöä aiemmista sopeuttamistoimista, joihin on pystytty ilman irtisanomisia.

Mikäli säästötavoite ei muutoin toteudu, voidaan joutua turvautumaan henkilöstön lomauttamisiin, osa-aikaistamisiin tai irtisanomisiin.

Yt-nevottelut alkavat 4. marraskuuta ja kestävät vähintään kuusi viikkoa.

Riihimäkeläisille on avattu marraskuun 29. päivään asti avoinna oleva sähköinen palautekanava, jonka kautta voi jättää ajatuksia siitä, miten kaupungin taloutta voitaisiin tervehdyttää pitkällä aikavälillä.

Säästöjä myös yt-neuvottelujen ulkopuolella

Riihimäki hakee säästöjä myös yt-neuvotteluiden ulkopuolella.

Sulkko sanoo, että säästöjä on löydyttävä myös sairaanhoitopiiristä ja Riihimäen, Hausjärven ja Lopen terveyskeskuksen kuntayhtymästä.

– Terveydenhuollon kasvavat kustannukset ovat meille suuri murhe. Toivomme, että esimerkiksi sairaanhoitopiirissä käynnistetään sopeuttamistoimia.

Riihimäki on selvittänyt maakunnan ja sairaanhoitopiirin mahdollista vaihtoa. Kaupunki tiedottaa selvitystyön tuloksista keskiviikkoaamuna.