Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäki luopuu turhista tiloista – Sulkko ruoskii maakunta-sotea: ”Yksikään niistä ei ole onnistunut”

Kiinteistöjen paljous on kaupungin perusongelma, sanoo Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko.
Riihimäen kaupunginjohtajan Sami Sulkon mukaan toimintatapojen modernisoinnilla voidaan lisätä merkittävästi kaupungin kustannustehokkuutta. Kuva: Kuvakooste: Soile Toivonen, Esko Tuovinen
Riihimäen kaupunginjohtajan Sami Sulkon mukaan toimintatapojen modernisoinnilla voidaan lisätä merkittävästi kaupungin kustannustehokkuutta. Kuva: Kuvakooste: Soile Toivonen, Esko Tuovinen

Riihimäen taloudelliset ja toiminnalliset muutospaineet kytkeytyvät ylitiheään kiinteistöverkkoon, jota kaupunki aikoo ryhtyä karsimaan kovalla kädellä.

Lisäksi menosäästöjä joudutaan hakemaan muun muassa ei-lakisääteisistä palveluista, kertoo kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

– Kyse ei ole vain leikkauksista vaan pitkälti myös tuotanto- ja toimintatapoihin ja niiden modernisointiin ja tehostamiseen liittyvistä asioista.

Tarpeettomien kiinteistöjen paljous paisuttaa monia eri kustannuksia.

– Kiinteistöjen alaskirjaaminen on jo aloitettu. Lisäksi käynnissä on palveluverkkoselvitys, jonka perusteella pystymme loppuvuodesta ratkaisemaan, mihin keskitytään ja mistä luovutaan.

Tulevat peruskorjaukset askarruttavat

Puntariin päätyvät ei-lakisääteiset palvelut ovat lähinnä kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluja.

– Meillä on poikkeuksellisen paljon panostuksia ei-lakisääteisiin toimintoihin, merkittävästi enemmän kuin muilla saman kokoluokan kaupungeilla keskimäärin. Niidenkin vaikuttavuutta ja panos-tuotos-suhteita täytyy kyetä tarkastelemaan kriittisesti, kaupunginjohtaja sanoo.

– Kannattaako kaupungin ylläpitää esimerkiksi kahta kallista jäähallia, vai riittäisikö yksi?

Riihimäen uimahallin ja maauimalan suurimpana ja samalla kaupungin koko taloudenhallintaa koskevana ongelmana Sulkko pitää tulevia peruskorjauksia.

Tehostamis- ja sopeuttamistarve koskee toki myös kaikkia lakisääteisiä palveluja.

Lautakuntien sopeutusehdotukset jäivät huomattavasti ensi vuoden raamin vaatimuksesta: lisäsäästöjä pitäisi löytyä vielä 4,8 miljoonaa euroa.

– Ero ei ole mitenkään ylitsepääsemätön. Se vastaa yhden veroprosentin tuottoa. Vuonna 2017 onnistuimme leikkaamaan kaupungin toimintakuluja peräti yli 300 eurolla per asukas ilman mitään radikaaleja sopeutustoimenpiteitä, oikeastaan vain ravistelemalla ja kyseenalaistamalla toimintatapoja, Sulkko toteaa.

Tulospalkkiojärjestelmä yhä suunnitteilla

Kaukolämpölaitoksen vajaan puolikkaan myynti helpotti Riihimäen laina-ahdistusta. Sen turvin kaupunki lyhensi yli 110 miljoonan euron lainataakkaansa 38 miljoonalla eurolla.

– Se paransi kaupungin rahoitusasemaa muttei liity käyttötalouden tasapainottamiseen.

Toiminnan tehostamiseksi ja työntekijöiden motivoimiseksi Riihimäen kaupunki on parhaillaan luomassa koko henkilöstöä koskevaa tulospalkkiojärjestelmää tiettävästi ensimmäisenä kuntana Suomessa.

– Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää sen kokonaisuuden yksi osa eli kertapalkkiomalli. Varsinaisen tulospalkkiomallin ja -mittarien luominen on vielä kesken, mutta pidän tätä uudistusta välttämättömänä. HÄSA