Kanta-Häme

Riihimäki nosti veronsa 20,50 prosenttiin

Veroprosentti nousee Riihimäellä 20,50 prosenttiin. Kaupunginvaltuusto päätti korotuksesta reilun kahden tunnin keskustelun, neljän tauon ja äänestyksen jälkeen.

Kaikki ryhmät olivat yhtä mieltä, ettei nykyinen 19,75 prosenttia riitä kaupungin taloustilanteessa. Korotuksen määrä ja kerättävän lisätulon käyttötarkoitus jakoivat valtuuston.

Kaupunginhallitus esitti 0,5 prosentin korotusta ja koko lisätuoton käyttämistä lainojen lyhentämiseen. Lisäksi esitettiin perustettavaksi talouden tervehdyttämisen seuranta- ja ohjausryhmä.

Demarien ryhmä piti välttämättömänä 0,75 prosentin korotusta, jonka tuoton sitominen lainojen lyhennyksiin ei käytännössä onnistu. Samalle kannalle asettuivat vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja vihreät.

– Emme ole sitomassa veronkorotusta säästöihin. Edellisen kerran sitominen kesti vain vuoden verran, korosti demarien ryhmäpuheenvuorossa Jarmo Levänen.

Uhkana kriisikunta

Kristillisdemokraattien Ismo Portin muistutti, etteivät tulojen nosto veronkorotuksella ja menojen leikkaukset ole vastakkaisia vaihtoehtoja vaan molempia on käytettävä samanaikaisesti. Portin piti lainojen lyhentämistä verotuloilla välttämättömänä.

Keskustelun aikana Riihimäen pelättiin pian täyttävän kriisikunnan merkit. Vasemmistoliitto ja demarit puolustivat palvelujen säilyttämistä.

Jorma Höök (sd.) ja Rauli Hirviniemi (vas.) varoittivat erityisesti perusturvatoimen menojen alibudjetoinnista talousarviossa. Liian pienet määrärahat kostautuvat lisämäärärahatarpeina.

Heikkisen esitys puri

Tilanne mutkistui, kun perussuomalaisten Jari Heikkinen esitti 0,75 prosentin korotusta, josta 0,40 sidottaisiin lainojen lyhennyksiin ja 0,35 muuhun budjettiin.

Jari Heikkinen muutti kolmannen neuvottelutauon jälkeen esitystään siten, että 0,75 prosentin korotuksesta 0,25 käytetään lainojen lyhennyksiin ja loput muihin menoihin.

Neljännen neuvottelutauon jälkeen Jarmo Levänen veti esityksensä pois ja asettui Jari Heikkisen kannalle.

Äänestyksessä kaupunginhallituksen esityksen taakse asettui 19 kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien valtuutettua sekä Hanna Hautala.

Jari Heikkisen korotusesitys 2,50 prosenttiin voitti perussuomalaisten, demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton antamilla 24 äänellä.

Kaukolämpöyhtiö kaupungille

Kaupungin ja Fortumin välinen Riihimäen kaukolämpöyhtiön osakekauppa hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunki osti Fortumilta 40 prosenttia yhtiöstä 8,8 miljoonalla eurolla. Kaupunki omistaa nyt 90 prosenttia ja kaukolämpöyhtiö 10 prosenttia osakkeista.

Kauppahintaa arvosteltiin, koska KPGM oli arvioinut 50 prosentin osakekannan 4,7 miljoonan arvoiseksi.

– Ei tämä ihan niin ruusuinen kauppa ole, kuin esitys antaa ymmärtää. Näyttää siltä, että osinkoa voidaan odottaa vuodessa vain miljoonan verran korkeintaan, arvioi Esko Nummela (sd.).

Pienelläkin osingolla kaupunki saa kuitenkin kauppahinnan takaisin, vaikkei ehkä viidessä vuodessa, arvioivat Ismo Portin (kd.) ja Riku Bitter (kok.). Molemmat muistuttivat, että yhtiön osingolla lyhennetään kaupungin lainoja.

Maakaupat tasekikkailua

Mikko Lund (sd.) nousi vastustamaan jyrkästi Riihimäen kaupungin tonttikauppaa, jolla kaupunki myi lähes kahdeksan hehtaarin verran teollisuustontteja omistamalleen Tilat- ja Kehitys -yhtiölle.

Kauppa on Lundin mukaan keino parannella kaupungin tasetta eikä edistä elinkeinoelämää. Myyntitulo 2,5 miljoonaa euroa parantaa Riihimäen tämän vuoden tilinpäätöstä.

– Riihimäen Tilat ja Kehitys ei ole kovin vakaa taloudellisesti, sillä se joutuu lainaamaan koko kauppahinnan ja hankkimaan kaupungilta sadan prosentin takauksen, Lund arvosteli.

Muut valtuutetut pitivät kauppaa erinomaisena keinona edistää elinkeinoelämää ja mahdollistaa uusien yritysten ja työpaikkojen saamisen kaupunkiin.

Lund jäi kannatuksetta myös vastustaessaan Tilat ja Kehitys -yhtiölle myönnettyä lainan takausta, joka hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti äänestämättä. (HäSa)