fbpx
Kanta-Häme

Riihimäki-päivä nostaa esiin taitajat - Kansa taistelee Pirjon piirakoista

Kun Pirjo Kivinen avaa lämpölaatikon kannen, vastapaistetuista lihapiirakoista alkaa hurja taistelu. Herkun ystävät tietävät, ettei laatikollinen riitä pitkälle, joten jonossa on käytettävä kyynärpäitä.

Riihimäki-päivänä Pirjon piirakoita jonotetaan Vihreässä talossa, jossa Pirjo myy niitä muulloinkin silloin tällöin konserttien ja tapahtumailtojen hiukopaloiksi.

Mikä ihme on lihapiirakoiden salaisuus?

– Ei näissä ole mitään salaista. Olisin hurjan iloinen, jos joku haluaisi ja viitsisi alkaa leipoa lihapiirakoita. Opettaisin kaikki niksit, jotka olen itse 16 vuoden aikana kehitellyt.

Herkku valmistuu perinteisen mallin mukaan. Täytettä pitää olla paljon ja sen verran mehevää, ettei syödessä lisäkastikkeitakaan välttämättä tarvita.

Jauhelihan tuoreuden Pirjo Kivinen varmistaa jauhattamalla lihan lihatiskillä ja valmistamalla täytteen heti. Keitettyä riisiä ja kananmunaa, paistettua sipulia ja jauhelihaa – siinä kaikki.

– Taikinan leipominen alkaa aamuneljältä. Se saa kohota sekä taikinana että pellillä. Edellispäivänä tehty kylmä täyte pysyy piirakoiden sisällä, kun reunat painellaan tiiviisti kiinni.

Runsaan 40 piirakan erän valmistaminen vie 2,5 tuntia, joten pikatoiveita Pirjo ei pysty täyttämään parhaalla tahdollakaan.

– Lihikset ovat aina samana päivänä tehtyjä ja tavallisesti vielä lämpimiä.

Ei Pirjo Kivinen aina ole lihapirakoita leiponut. Jutustelun lomassa paljastuu, että hän on ehtinyt paiskia töitä ainakin Riihimäen lasitehtaalla ja rakennuksilla torninosturin eli nostokurjen kuljettajana 1970-luvulla, jolloin samassa hommassa oli koko maassa vain kaksi naista.

Tie piirakanpaistajaksi alkoi, kun hän piti puoliksi kaverinsa kanssa ravintola Sipubia Sipusaaressa. Luovuttuaan osuudestaan hän avasi Länsitielle grilli Länsärin.

– Se oli sellainen vanhan ajan grilli, jossa paistoin kaiken itse, niin hampurilaiset, pizzat kuin lihapiirakat. Siellä kehittelin piirakoihinkin erilaisia reseptejä ja täytteitä, kunnes asiakkaat päättivät, että nämä perinteiset vaan ovat niitä parhaita.

Kahdeksan vuotta sitten vakiasiakaskunta kauhistui, kun Pirjo luopui grillistään. Kun tarpeeksi moni voivotteli hyvien piirakoiden perään, hän alkoi valmistaa niitä silloin tällöin ja myydä Petsamon kirpputorin pihassa.

Jos häntä houkutellaan, lähtee hän lihapiirakkalaatikoineen myös markkinoille ja tapahtumiin. Moni osaa käydä pyytämässä myös erän herkkua juhliensa iltapalaksi. Viidakkorumpu levittää hyvää sanaa ja perinneherkku koukuttaa yhä useampia.

– Se on mahdottoman tärkeä henkireikä yksin asuvalle eläkeläiselle. Pääsen ihmisten pariin, juttelemaan ja tapaamaan tuttuja. Uusia ystäviäkin olen saanut aika lailla.

Lihapiirakanpaistosta Pirjo Kivinen ei hevin luovu. Lokakuussa herkkusuut joutuvat kuitenkin paastoamaan, sillä piirakanpaistaja varaa sen lomamatkalleen veljensä luo ulkomaille. HÄSA

 

Menot