Kanta-Häme

Riihimäki säästää sotesta

Riihimäen kaupunki pyrkii tuntuviin säästöihin uudella sote-järjestelyllä, jossa perusterveydenhuollon palvelut muuttavat Riihimäen sairaalan tiloihin.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymää muistuttavan mallin arvioidaan tuovan kaupungille miljoonien eurojen säästöt.

– Ulkopuolisten asiantuntijoiden näkökulmasta tilanne on se, että meillä on sote-puolella noin seitsemän miljoonan euron vuosittainen säästöpotentiaali. Kun se saadaan hoidettua, kaupungin talous on huomattavasti paremmassa tilanteessa, kertoo kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.

Hänen mukaansa asian valmistelu käynnistyi viime perjantaina yhteistyössä kaupungin, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa.

– Prosessi on vielä aivan alkutekijöissään. Mutta lopputulema tulee olemaan se, että palvelutaso paranee, se on laadukkaampaa ja kustannustehokkaampaa, Keskiruokanen sanoo.

Menot kasvoivat liikaa

Riihimäen kaupunki julkisti keskiviikkona viime vuoden tilinpäätöksensä. Se osoittaa 3,7 miljoonan euron ylijäämää, mutta luvuissa on mukana myös kaupungin omistaman vesihuoltoliikelaitoksen tulos.

Ilman vesilaitosta kaupungin tilinpäätös jäi 200 000 euroa miinukselle.

Keskiruokasen mukaan tulos on parempi kuin hän vielä kesken vuotta ennakoi. Kaupunginjohtaja ei silti ole tyytyväinen etenkään menojen kehitykseen.

Riihimäen toimintamenot kasvoivat 4,7 prosenttia ja sosiaalitoimen menot jopa lähes kymmenen prosenttia.

– Toimintakulut kasvoivat ehdottomasti liikaa. Sanotaan näin, että viime vuoden tilinpäätös antaa pohjaa kehittää kaupungin asioita., Keskiruokanen sanoo.

Tyypillinen tulos

Talousjohtaja Aila Ylioja muistuttaa, että tilinpäätös alitti selvästi budjetoidun. Viime vuoden talousarviossa ennakoitiin vielä 1,4 miljoonan euron ylijäämää ilman vesilaitosta.

– Kyse on siis Riihimäelle ihan tyypillisestä tuloksesta: ylijäämä vaihtuu alijäämäksi. Hyvä kuitenkin, että pääsimme tällä kertaa lähes nollatulokseen, Ylioja toteaa.

Muiden Suomen kuntien tavoin Riihimäki sai verotuloja ennakoitua enemmän verotilityslain muutoksesta syntyneiden kertaluontoisten erien vuoksi.

– Verotulot kasvoivat seitsemän prosenttia, mikä tässä taloudellisessa tilanteessa antaa väärän signaalin, Ylioja sanoo.

Myös hänen mukaansa menot kasvoivat aivan liian paljon.

– Se pitäisi saada pysyvästi alhaisemmalle tasolle. Sote-menot ovat siinä ratkaisevassa asemassa.

Velkaa riittää

Myös velkamäärä kasvoi edellisvuodesta noin 13 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa kaupungilla oli lainaa yhteensä 115,7 miljoonaa euroa eli 3946 euroa asukasta kohden.

Lainoista noin 17 miljoonaa euroa liittyi kuitenkin jätevedenpuhdistamon peruskorjaukseen ja Riihimäen Kaukolämpöyhtiön osakkeiden ostoon, jotka katetaan jätetaksoilla ja osingoilla.

– Kaupungin tulorahoituksella hoidettava velkamäärä tippui neljällä miljoonalla eurolla. Menimme siis oikeaan suuntaan, mutta emme missään nimessä riittävästi, Keskiruokanen toteaa. (HäSa)