Kanta-Häme Hämeenlinna

Riistakeskus selvittää, voisivatko metsästysseurat järjestää valkohäntäpeurajahteja ulkopuolisille

Yhtenä ongelmana on, että metsästysseuroissa ei ole riittävästi väkeä pyyntilupien täyttämiseen.
Riistakeskuksittain valkohäntäpeurakolareita tapahtuu toiseksi eniten Etelä-Hämeessä. Kuva: Tapio Tuomela
Riistakeskuksittain valkohäntäpeurakolareita tapahtuu toiseksi eniten Etelä-Hämeessä. Kuva: Tapio Tuomela, arkisto

Riistakeskus aikoo puuttua valkohäntäpeuran voimakkaaseen kasvuun.

Kannan kasvua voidaan hallita metsästyksellä, joka Suomessa on luvanvaraista. Yhtenä ongelmana on, että metsästysseuroissa ei ole riittävästi väkeä pyyntilupien täyttämiseen.

Suomen Riistakeskuksen riistapäällikön Mikko Toivolan mukaan peurajahtia ei olla kuitenkaan laajentamassa.

– Metsästysluvat ovat usein jyvitetty seurojen sisällä henkilöille. Paikallistasolla se saattaa tarkoittaa, että osa voi ampua kymmenenkin peuraa. Se alkaa käydä työstä, eikä lihalle ole välttämättä markkinoitakaan.

 

Vaihtoehtoja tutkitaan Hyvinvointia riistasta -hankkeella, joka käynnistettiin alkuvuodesta.

– Olemme laittaneet seuroille kyselyitä, voisivatko ne myydä vieraslupakorteilla pieniä jahteja ulkopuolisille.

Toivola toteaa, että isojen jahtien järjestäminen ulkopuolisille puolestaan vaatisi palveluja, osaamista ja väkeä.

– On myös syytä selvittää verottajan kanssa tapauskohtaisesti, miten yleishyödylliset yhdistykset voisivat järjestää jahteja ulkopuolisille.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuonna 2018 Suomessa oli jopa 100 000 valkohäntäpeuraa. Toivolan mukaan viime vuonna Suomessa kaadettiin noin 53 000 peuraa.

Laji on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja talviruokinnasta.

Tiheimmillään valkohäntäpeuroja on yli 50 tuhannella hehtaarilla Satakunnan, Pohjois- ja Etelä-Hämeen ja Varsinais-Suomen riistakeskusten raja-alueilla.

Vuonna 2017 eniten valkohäntäpeurakolareita tapahtui riistakeskuksittain Varsinais-Suomessa (noin 1600) ja Etelä-Hämeessä (noin 1 000)

Lue myös: Valkohäntäpeurojen määrä edelleen kasvanut

Kevään ja kesän aikana hankkeeseen etsitään mukaan pilottimetsästysseuroja. Riistakeskus palkkaa elokuussa asiantuntijan, joka pitää työpajoja pilottiseurojen kanssa.

Hankkeen aikana järjestetään useita työpajoja, joissa pilottiseurat voivat pohtia kohtaamiaan vaikeuksia liittyen esimerkiksi lihan käsittelyyn, lihan myymisen byrokratiaan tai sitoutuneiden metsästäjien rekrytointiin.

Riistakeskusalueista mukana ovat Satakunta, Uusimaa, Etelä-Häme, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Häme.

Kolme vuotta kestävän hankkeen budjetti on 440 000 euroa. Se kuuluu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja sen rahoittaa EU.

Toteuttajina ovat ammattikorkeakoulu Novia, Riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja kauppakorkeakoulu Hanken. HäSa

Lue myös: Valkohäntäpeuroja on Suomen metsissä nyt ennätysmäärä – Metsästysluvissa roima lisäys