Kanta-Häme Forssa

Rikoksesta epäillyn kuvan julkaisua harkittava – Voi loukata yksityiselämää

Turvallisesti voi julkaista kuvia, joista epäilty ei ole välittömästi tunnistettavissa ja joiden tarkoituksena on saada vihjeitä.
Forssan Hälytinpalvelun yrittäjän Jorma Lehtisen mukaan valvontakameroiden käyttö on yleistynyt viime vuosina selvästi. Kuva: Tapio Tuomela
Forssan Hälytinpalvelun yrittäjän Jorma Lehtisen mukaan valvontakameroiden käyttö on yleistynyt viime vuosina selvästi. Kuva: Tapio Tuomela

Rikoksesta epäillyn kuvan tai videon jakaminen sosiaalisessa mediassa voi loukata yksityiselämää.

Hämeen poliisilaitoksen rikosylikomisario Martti Hirvonen kehottaa harkitsemaan, onko sopivaa julkaista rikoksesta epäillystä kuva tai video, jonka on ottanut esimerkiksi omalla valvontakamerallaan.

– Kuvan julkaisu voi olla rikos, jos se on omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä kuvan kohteelle, Hirvonen sanoo.

Facebookissa näkee kuvia ja videoita, joita yritykset tai yksityiset henkilöt ovat jakaneet bensavarkaista, pihaltaan polkupyörän vieneestä henkilöstä, ylinopeutta ajaneista tai väärin pysäköidyistä autosta. Usein kuvissa ja videoissa voi näkyä auton rekisteritunnus tai henkilöt ovat tunnistettavissa.

 

Kuvien jakamisessa voi syyllistyä useampaankin rikokseen

– Polkupyörävarkaus katsotaan sen verran vähäpätöiseksi teoksi, että varkaasta otetun kuvan tai videon julkaiseminen voidaan katsoa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseksi, jos pyörän ottanut henkilö on tunnistettavissa. Julkaisija voi syyllistyä myös kunnianloukkaukseen, jos käy ilmi, että videolla naapurin pyörän ottanut henkilö ei olekaan varas, vaan teolle on toinen selitys.

Sama koskee esimerkiksi videolta tunnistettavissa olevaa auton kuljettajaa, vaikka kuvaaminen muuten onkin sallittua julkisella paikalla.

Auton rekisteritunnuksen jättäminen kuvaan mahdollistaa kuljettajan tunnistamisen. Myös se, missä tarkoituksessa video julkaistaan, voi vaikuttaa asiaan eli julkaistaanko video esimerkiksi häpäisyrangaistuksena hurjastelevalle autoilijalle.

Hirvosen mukaan turvallisesti voi julkaista kuvia, joista epäilty ei ole välittömästi tunnistettavissa ja joiden tarkoituksena on saada vihjeitä epäillyn tavoittamiseksi tai tunnistamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kuvat, joissa näkyvät pelkästään epäillyn vaatteet tai hänen käyttämänsä auto ilman rekisteritietoja.

– Vaikka epäillyn nimen saisi omatoimisesti tietoonsa, se tulee toimittaa poliisille eikä sitä saa julkaista.

 

Käytä harkintaa, mikäli kuvauksen kohteena on lapsia tai nuoria

Hirvonen ei suosittele laittamaan someen myöskään videoita tai kuvia, joissa kuvauksen kohde toimii laillisesti, mutta teko ei kuulu yleisön tietoon. Esimerkiksi raivokohtauksen saanutta miestä esittäneen Risumies-videon kuvannut henkilö joutui maksamaan sakkoja ja oikeudenkäyntikuluja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Erityisesti kannattaa olla varovainen, jos kuvauksen kohteena on lapsia tai nuoria.

– Jotkin kaupat käyttävät näpistysten ehkäisykeinoina kylttejä, joissa lukee ”Näpistämällä hyväksyt, että kuvasi julkaistaan kaupan Facebook-sivuilla”. Teoriassa kyseessä on sopimus, jonka ehdot voi hyväksyä tekemällä rikoksen. Käytännössä tällaisilla kylteillä ei juuri ole oikeudellista painoarvoa, Hirvonen toteaa.

Kauppiaan tulee toimittaa kuvat poliisille, joka tekee päätöksen kuvan julkaisemisesta. Vakavammissa rikoksissa kuvan omatoiminen julkaisu voi tulla kyseeseen.

Rikostapauksia koskevien kuvien julkaisu sosiaalisessa mediassa tuottaa yleensä paljon yhteydenottoja poliisille.

Vaikka joku arvelisi löytäneensä sosiaalisen median päivityksensä ansiosta esimerkiksi pyöränsä varastaneen henkilön, on syytä ottaa ennemmin yhteyttä poliisiin kuin mennä itse perimään omaisuuttaan takaisin. HÄSA

Yksityinen kameravalvonta

Omatoimisen kameravalvonnan pelisääntöjä:

Omaa aluettaan saa kuvata, mutta kuvaaminen ei saa kohdistua edes osittain naapurin pihalla kulkeviin ihmisiin.

Riistakameroita asennettaessa on oltava tarkkana, ettei kamera vahingossakaan kuvaa naapurin piha-aluetta.

Asiasta on olemassa Itä-Suomen hovioikeuden päätös vuodelta

2014

Tuolloin kesämökilleen kaksi riistakameraa asettanut henkilö tuomittiin sakkoihin salakatselusta, koska oikeus katsoi, että hän oli kuvannut ihmisiä myös naapureiden tontilla.

Omakotitalon pihan tai yksityisen alueen valvonta ei vaadi erillistä ilmoitusta.

Apulaisoikeusasiamiehen lausunnon mukaan oikeudettomasti kotirauhan suojaamalla alueella olevaa saa kuvata siitä kertomatta, joten salaisenkin valvontakameran käyttö on mahdollista muun muassa omakotitalon sisäänkäynnin valvomiseksi.

Ihmiset osaavat nykyään jo varautua omakotitalojen kameravalvontaan eikä sitä siksi lasketa salakatseluksi.

Henkilötietolaki ei vaadi ilmoitusta kameravalvonnasta, koska henkilötietoja kerätään henkilökohtaisiin tarkoituksiin tai tiedot ovat tarpeen oikeusvaateen kannalta.

Lähde: Rikosylikomisario Martti Hirvonen, Hämeen poliisilaitos