Kanta-Häme

Rikosseuraamuslaitos haluaa keskittää vankilat suuriin kaupunkeihin, kuten Hämeenlinnaan

Rikosseuraamuslaitos haluaa keskittää vankilat kasvukeskuksiin.
Hämeenlinnan uusi vankila naisille on saanut rakennusluvan, ja rakennustyöt ovat alkaneet. Havainnekuva näyttää, miltä uusi vankila näyttää valmiina vuonna 2020.

Rikosseuraamuslaitos (Rise) haluaa keskittää vankilat suuriin kaupunkeihin ja tulevaisuuden kasvukeskuksiin. Sijaintipaikkoja olisivat pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Vaasa ja Hämeenlinna.

Vankiloissa istuu vuosittain noin 7 000 henkilöä, yhtä aikaa kerrallaan noin 3 000. Uudistus vähentäisi vankien vuosittaista kokonaismäärää tuhannella 20 vuoden kuluessa.

Samalla avovankien ja koevapaudessa olevien osuus kasvaisi puoleen koko vankimäärästä, kun se nykyisellään on noin kolmannes.

Tiedot ilmenevät Lännen Median saamasta tuoreesta Rikosseuraamuslaitoksen vankilaverkostoanalyysista. Rise toimitti analyysin oikeusministeriölle huhtikuussa.

– Toivomme ratkaisua asiaan valtion ensi vuoden budjettiaikataulussa eli loppuvuodesta, sanoo kehitysjohtaja Pauli Nieminen Risestä.

Risen suunnitelmissa kolmasosa nykyisistä vankilarakennuksista peruskorjataan. Kaksi kolmasosaa vangeista suorittaisi tulevaisuudessa rangaistustaan uudisrakennuksissa.

Huutavin pula lisätiloille on Vantaan vankilassa, jossa tilat ovat loppumassa kesken tutkintavankien siirryttyä poliisilta Rikosseuraamuslaitoksen vastuulle alkuvuodesta.

Seuraava uusi vankila rakennettaisiin Tampereen seudulle, mihin asiaan Rise toivoo päätöstä viimeistään vuonna 2024.

– Mielellään jo aiemminkin. Tampere on yksi voimakkaimmista kasvukeskuksista pääkaupunkiseudun ja Turun seudun lisäksi, eikä siellä ole tällä hetkellä lainkaan vankilaa.

 

Risen arvion mukaan toimitilaverkoston järkeistäminen voisi nipistää jopa seitsemänneksen sen vuosibudjetista seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi jopa 32 miljoonan euron vuosisäästöä.

– Vankiloiden keskittäminen mahdollistaisi myös esimerkiksi radikalisoitumisvaarassa olevien vankeihin, jengivankeihin, naisvankeihin ja nuorisovankeihin liittyvän osaamisen keskittämisen tiettyihin yksiköihin, Nieminen kuvailee.

Uudistus niputtaisi jatkossa jokaisen suljetun vankilan kylkeen avovankilan, vapauttamisyksikön ja yhdyskuntaseuraamustoimiston kampusmaiseksi kokonaisuudeksi.

– Tämä mahdollistaisi samojen työntekijöiden käyttämisen kampuksen eri yksiköissä.

Risen visiossa uusintarikollisuutta ehkäisevään työhön voitaisiin satsata uudistuksen myötä peräti 260 henkilötyövuotta enemmän kuin nyt. Tämä voisi vähentää vuosittaista vankimäärää tuhannella 20 vuoden kuluessa.

– Voisimme ajaa alas vankipaikkojen määrää, sillä olisi iso merkitys meidän budjettiimme. Puhumattakaan muulle yhteiskunnalle aiheutuvista säästöistä, kun rikollisuus vähenisi, Nieminen selvittää.

Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen sanoo, että pahin vaihtoehto vankeinhoidolle ja kalleinta yhteiskunnalle olisi se, jos vankilaverkostoa ei kehitettäisi ollenkaan. Kuva: Compic/Pekka Sipola
Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen sanoo, että pahin vaihtoehto vankeinhoidolle ja kalleinta yhteiskunnalle olisi se, jos vankilaverkostoa ei kehitettäisi ollenkaan. Kuva: Compic/Pekka Sipola

Risen suunnitelmissa nykyinen 26 vankilan verkosto supistuisi 23 vankilaan vuoteen 2035 mennessä.

Suomessa toimii 15 suljettua vankilaa ja 11 avovankilaa. Suljettujen vankiloiden määrä vähenisi kuudella ja avovankiloiden määrä kasvaisi kolmella.

Oikeusministeriölle toimitetussa analyysissa Rise esittelee kolme muutakin kehittämisvaihtoa toimitiloilleen.

Ensimmäisessä nykyinen hajanainen vankilaverkosto säilyisi ennallaan ja se peruskorjattaisiin. Toisessa mallissa rakennettaisiin viisi voimakkaasti keskitettyä suljettua vankilaa. Kolmannessa mallissa koko vankilaverkosto rakennettaisiin uudestaan keskitetyiksi kampustiloiksi.

Risessä on tehty laajoja tuottavuusohjelmia ja vähennetty henkilöstöä kymmenen vuotta. Viime keväänä organisaatiossa teetettiin ulkopuolisella konsulttiyrityksellä toiminnan arviointi.

– Sen mukaan uusien säästökohteiden löytäminen ilman toimitilaverkoston muutoksia ei ole enää mahdollista, Pauli Nieminen toteaa.

Vankimäärä vähenisi

Rikosseuraamuslaitos (Rise) haluaa keskittää vankilat kampusmaisiksi kokonaisuuksiksi suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Suljetun vankilan kyljessä sijaitsisi avovankila, vapauttamisyksikkö ja yhdyskuntaseuraamustoimisto.

Tämä mahdollistaisi henkilökunnan työskentelyn kampuksen eri yksiköissä ja eri vankiryhmiin liittyvän osaamisen keskittämisen tiettyihin yksiköihin.

Vankiloiden kokonaismäärä laskisi 26:sta 23:een.

Suljettujen vankiloiden määrä vähenisi kuudella ja avovankiloiden määrä kasvaisi kolmella.

Puolet vangeista suorittaisi vuonna 2035 rangaistustaan muutoin kuin suljetussa vankilassa eli avolaitoksissa (42%) ja valvotussa koevapaudessa (8%).

Uudistus vähentäisi uusintarikollisuutta 17 prosenttia, mikä tarkoittaisi vuosittaisen vankimäärän vähenemistä tuhannella 20 vuoden aikana.