Kanta-Häme Hämeenlinna

Kanta-Hämeessä soviteltiin viime vuonna 218 rikosta – Osapuolista viidennes oli alaikäisiä

Puolet sovitteluun päätyneistä rikoksista on väkivaltarikoksia.

Sovittelussa rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa puolueettomien sovittelijoiden välityksellä.

Osapuolet voivat käsitellä tapahtunutta ja keskustella siitä aiheutuneista haitoista sekä halutessaan sopia heidän välisestään konfliktista.

– Etenkin nuorten kohdalla näkisin sovittelun usein perinteistä rikosprosessia suotuisampana vaihtoehtona. Sovittelussa on mahdollisuus selvittää tapahtunutta henkilökohtaisesti, kasvotusten ja sitä kautta ottaa vastuuta teosta, Kanta-Hämeen sovittelutoimiston sovittelunohjaaja Ira-Maria Ranta kertoo.

Viidennes sovittelutapauksista koskee alaikäisiä.

Tiivistä yhteistyötä Ankkuri-tiimien kanssa

Kanta-Hämeen seudulla sovittelualoitteita tehtiin viime vuonna 292, joista sovitteluprosessiin eteni 218 kappaletta. 58:ssa aloitteessa osapuoli oli alle 18-vuotias.

Jos vertaa viime vuoteen, sovittelutapauksien määrä Suomessa on nousussa, mutta Kanta-Hämeen alueella tapauksia on aavistuksen vähemmän.

Alle 18-vuotiaita nuoria oli aloitteissa asianomistajan roolissa lukumääräisesti 63, joista alle 15-vuotiaita oli 38. Epäillyn roolissa vastaavasti alle 18-vuotiaita oli 66, joista 33 oli alle 15-vuotias.

– Nuoret elävät monesti hetkessä, eivätkä mieti etukäteen tekojensa seurauksia, Ranta pohtii.

Sovittelun yhtenä tehtävänä on myös ohjaus jatko- ja tukipalveluihin.

– Teemme tiivistä yhteistyötä alueemme Ankkuri-tiimien kanssa, jonka johdosta myös nuorten juttuja ohjautuu sovitteluun mukavasti, Ranta pohtii.

THL:n tilaston mukaan 49 prosenttia sovitteluun ohjautuneista rikosasioista on väkivaltarikoksia.

Kanta-Hämeen alueella väkivaltarikosten osuus kaikista sovittelutapauksista on samansuuruinen. Seuraavaksi eniten sovitteluun ohjataan vahingonteko- ja anastusrikoksia.

Dialogi osapuolten kanssa

Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö selvittää edellytykset sovittelumenettelylle. Sovittelussa tarjotaan osapuolille aika ja paikka asian käsittelylle, sekä autetaan heitä keskustelussa ja mahdollisessa sopimisessa.

– Dialogin mahdollistaminen osapuolten kanssa on meidän tehtävämme.

Joutuisimmillaan sovitteluprosessi saadaan päätökseen kuukaudessa.

Yleisimpiä sopimusmalleja, joita osapuolet välilleen tekevät ovat anteeksipyyntösopimukset, käyttäytymissopimukset ja rahallisiin korvausvaatimuksiin liittyvät sopimukset. – Käyttäytymissopimuksia tehdään monesti tapauksissa, joissa osapuolet tuntevat toisensa ja haluavat sopia jostain käyttäytymisnormista, jottei vastaava tilanne pääsisi toistumaan, Ranta kertoo.

Ira-Maria Rannan mielestä nuorten tapausten vahingonkorvaustilanteissa olisi hyödyllisempää käyttää nykyistä enemmän työkorvausta.

– Työtä korvaukseksi tekemällä nuori voi ottaa teosta vastuun konkreettisemmalla tasolla. Vaikutus voi olla huomattavasti tehokkaampi kuin tilanne, jossa vanhempi maksaa korvaukset nuoren puolesta.

Maksuttoman, vapaaehtoisen, luottamuksellisen ja puolueettoman sovittelupalvelun järjestämisestä vastaa valtakunnallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. HäSa