Kanta-Häme

Tietopaketti: Rikosuutisissa usein esiin nouseva Cannonball on kotimainen moottoripyöräjengi

Cannonball MC on muista tunnetuista moottoripyöräkerhoista poiketen perustettu Suomessa, eikä sillä ole ulkomaista kattojärjestöä. Kokosimme tietopaketin kerhosta, jonka Hämeenlinnan ja Heinolan osastojen jäseniä vastaa tällä viikolla syytteisiin Itä-Suomen hovioikeudessa.
Cannonball Hämeenlinnan kerhotilan seinään on ilmestynyt myös alajengi Squad 32:n kyltti. Kuva: Pekka Rautiainen
Cannonball Hämeenlinnan kerhotilan seinään on ilmestynyt myös alajengi Squad 32:n kyltti. Kuva: Pekka Rautiainen

Mikä on Cannonball?

Cannonball MC (CMC) on yksi Suomen tunnetuimmista moottoripyöräkerhoista.

Kerho perustettiin Helsingissä vuonna 1991. Kerhon perusti Jari Uotila, joka johti kerhoa aina kuolemaansa asti vuonna 2012. Uotila menehtyi sairauskohtaukseen kesken hovioikeuden istunnon, jossa käsiteltiin kerholaisten ja entisen jäsenen välistä ammuskelua.

CMC on kotimainen kerho toisin kuin muut Suomessa toimivat tunnetut, ”prosenttijengeinä” pidetyt moottoripyöräkerhot.

Keskusrikospoliisi (KRP) arvioi, että kerhossa on noin 200 jäsentä. Jäsenmäärä on pysynyt viime vuodet melko samana, vaikka vaihtuvuutta on ollut.

Osastot

CMC:lla on kerhon nettisivujen mukaan osastot (chapterit) Helsingissä, Turussa, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Ulvilassa, Seinäjoella, Heinolassa, Kausalassa ja Tallinnassa.

Paikalliset osastot ovat itsenäisiä, ja valtakunnallisesti kerho linjaa vain uusien osastojen perustamisen, kerhon käyttämät värit ja kerholiivien merkit. KRP:n mukaan kullakin osastolla on oma johtajansa. Joidenkin tietojen mukaan kerholla on ainakin ollut ylintä käskyvaltaa pitävä presidentti.

Vuonna 2017 CMC hajosi sisäisiin riitoihin. Jengiläiset polttivat kerholiivejään osoituksena erosta. Sittemmin CMC on kasannut rivinsä uudelleen.

KRP:n mukaan CMC:n alakerhona oli kesään 2017 asti Outfit MC, jonka toiminta lakkautettiin koko organisaation tilapäisen alasajon yhteydessä. Nykyisin alakerhona toimii Squad 32.

 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Jäsenet

Kerhossa on muiden moottoripyöräjengien tapaan hierarkia, johon kuuluu täysjäseniä, prospecteja (kokelasjäseniä) ja hangaroundeja, eli kerholaisten kanssa tiiviisti tekemisissä olevia henkilöitä.

Täysjäsenillä on henkilön asemasta kertovia nimikkeitä, kuten road captain (ajojärjestelijä) ja sergeant of arms (lähteestä riippuen joko asekersantti tai kiinteistö- ja kalustovastaava, eräänlainen talonmies). Asemasta kertovat myös merkit kerholaisten liiveissä.

Lisäksi CMC:ssa on ainakin ollut nomad-jäseniä, joilla ei ole varsinaista paikkakuntaan sidottua kotikerhoa. Tämän hetken julkisuudessa tunnetuin Cannonballiin liittyvä henkilö on kerhon entinen jäsen ja sen johtohenkilöihin kuulunut Janne ”Nacci” Tranberg, jonka Espanjan poliisi luovutti marraskuussa Suomeen. Hänen epäillään olevan osallisena suureen veropetosvyyhtiin sekä huume- ja dopingrikoksiin.

Rikollisia vai moottoripyöräharrastajia?

CMC on poliisin käsityksen mukaan vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytynyt ryhmä. Näkemys on vahvistettu lainvoimaisissa tuomioissa, ja kerhon jäseniksi todetut ovat saaneet vankilatuomioita muun muassa väkivalta-, huume- ja ampuma-aserikoksista. Ilta-Sanomien vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan CMC:n silloisista jäsenistä kuitenkin vain viisi prosenttia oli tuolloin vankilassa.

Osastoilla on yhteistyötä, kuten yhteisajoja kesäisin.

Poliisin mukaan osastojen välinen yhteistyö ulottuu laittomaan toimintaan, kuten vakavaan väkivalta- ja huumerikollisuuteen, ja jengiläiset hyödyntävät CMC:n väkivaltaista mainetta ja ulkoisia tunnuksia rikollisessa toiminnassa ja ansaintamielessä.

Kerhon jäsenillä on erilainen käsitys. Oikeussaleissa on usein kuultu puolustus, jonka mukaan kerhon jäsenet saattavat syyllistyä rikoksiin, mutta jokainen päättää itsenäisesti ja vastaa omista teoistaan.

Lue myös: Moottoripyöräkerhon hakatuksi joutunut kokelas puhui suunsa puhtaaksi – Jengiläiset hovioikeudessa

 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

Osastojen some-tilien mukaan kerhotaloilla järjestetään juhlia, penkkipunnerruskilpailuja ja biljarditurnauksia. Kerho kerää jäsenmaksuja, joilla katetaan kerhon toimintaa. Alempiarvoiset kerholaiset päivystävät väijyvuoroissa kerhotaloilla ja heillä on ehdoton tottelemisvelvollisuus.

Oikeudessa kerholaiset ovat pyrkineet häivyttämään kuvaa yhtenäisyydestä. Esimerkiksi keväällä 2019 lukuisia CMC Hämeenlinnan ja Heinolan osastojen jäseniä tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa huume-, väkivalta- ja ampuma-aserikoksista. Kukaan jengiläisiksi nimetyistä ei käyttänyt oikeudessa kerholiivejä. Kyseisen rikosjutun esitutkinnassa eräs kerholainen kuvaili poliisille CMC:n toimintaa seuraavasti: ”Moottoripyöräkerho, jossa ajellaan ja korjaillaan pyöriä”.

Hämeenlinnan osasto

CMC Hämeenlinnan toiminta ei ole ollut viime aikoina erityisen näkyvää. Hämeen poliisin mukaan osasto kuitenkin on aktiivinen. Kerhotalon seinässä on CMC:n kyltin lisäksi uuden alajengin Squad 32:n kyltti.

Osasto muutti nykyisiin kerhotiloihin Käikälään vuonna 2015. Kiinteistön omistaa Vanajaveden Sosialidemokraattinen Yhdistys, joka vuokrasi Kisapirttinä tunnetun kokoustilansa Kanta-Hämeen Moottoriurheilun Tuki ry:lle (KH-MOT).

Vuokrasopimusta hämmästeltiin aikoinaan esimerkiksi Iltalehdessä ja Kaupunkiuutisissa, mutta demarien edustajan mukaan KH-MOT ry:n yhteys Cannonballiin oli yllätys.

Panentti- ja rekisterihallituksen tiedoista selviää, että KH-MOT:n nimenkirjoittajana toimi vuokraamisen aikaan samanniminen henkilö, joka tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa viime keväänä yhteensä 10,5 vuoden vankeuteen huume- ja väkivaltarikoksista.

Oikeudessa syyttäjä nimesi miehen Hämeenlinnan osaston johtajaksi. Mies on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Hämeenlinnan osaston jäsen kertoi toiminnasta vuonna 2015, kun kerho kutsui Hämeen Sanomat kylään. Haastattelussa kerholainen kiisti CMC:n olevan rikollisjärjestö ja sanoi, että kerhosta ei aiheudu naapurustoon häiriöitä.

– Emme ole mikään rikollinen salajärjestö. Tiloissamme saa vapaasti käydä. Jos soittaa ovikelloa ja esittelee itsensä, ainakin keitämme kahvit, kerholainen lupasi.

Sittemmin lukuisat CMC Hämeenlinnan osaston jäseniksi nimetyt henkilöt ovat saaneet vankeusrangaistuksia.

Vuonna 2015 poliisi teki rakennukseen ratsian ja pidätti kerhon jäsenen, joka sai törkeästä huumausainerikoksesta 2 vuoden ja 7 kuukauden vankeusrangaistuksen. Miehellä oli käytössään erillinen asuintila samassa rakennuksessa, jossa CMC:n kerhotila sijaitsee.

Maaliskuussa 2018 toinen kerholainen tuomittiin Turun hovioikeudessa törkeästä huumausainerikoksesta 3 vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen. Mies sai huumerikostuomion myös keväällä 2019 Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

Syksyllä 2018 poliisi jälleen iski kerhotilaan. Tällä kerralla kiinni otettiin useita henkilöitä, joista osa tuomittiin käräjillä ja on nyt joulukuussa vastaamassa uudelleen syytteisiin hovioikeudessa. Jutun hovioikeuskäsittely alkaa Itä-Suomen hovioikeudessa 10. joulukuuta.

Lue myös: Näin palkitut huumekoirat haistoivat Cannonballin amfetamiinikätköt

Video julkaistu ensimmäisen kerran 16.3.2019

 

Lähteet: KRP, Hämeen poliisi, Hämeen Sanomien arkisto, poliisin esitutkintamateriaali, oikeuksien haastehakemukset sekä tuomiolauselmat, Patentti- ja rekisterihallitus, Kultainen vasikka -kirja, Ilta-Sanomat, Iltalehti.

Päivän lehti

19.1.2020