fbpx
Kanta-Häme

Rimmiläntien korjaus siirtyy vuoteen 2018

Rimmiläntien käyttäjät joutuvat odottamaan tien korjausta vielä pari vuotta.

Uudenmaan ely-keskuksen ohjelmointivastaava Mervi Varis kertoo, että Rimmiläntien korjauksen alustava ajoitus oli vuodelle 2017, mutta sitä siirrettiin vuodella.

– Toteutusta jouduttiin kuitenkin siirtämään, sillä rahoituksen painopistettä siirrettiin vuoteen 2018 valtion tulo- ja menoarvion valmistelussa.

Hakimäestä 130-tieltä Rimmilän kylän kautta Pirttikoskelle kulkeva Rimmiläntie on odottanut kunnostusta vuosikymmenet.

Tielle myönnettiin alkuvuonna miljoona euroa korjausrahaa liikenneväylien korjausvelkaohjelmasta.

Korjausvelan vähentäminen kuuluu yhtenä osana Sipilän hallituksen kärkihankekokonaisuuteen. Korjausvelan vähentämiseen on tarkoitus kohdistaa 600 miljoonaa euroa.

Varis huomauttaa, että vuonna 2017 korjausvelkaohjelmaan oli tarkoitus saada 300 miljoonaa euroa, mutta siitä siirtyi 100 miljoonaa euroa vuoteen 2018.

Uudenmaan ely-keskus kävi korjattavat kohteet lävitse ja siirsi osaa osittain tai kokonaan vuodelle 2018.

– Useita korjausvelkaohjelman kohteita on jo käynnissä, eikä niiden keskeyttäminen vuodeksi ei ole järkevää, kertoo Varis.

Hän huomauttaa, että suurimpien kohteiden kunnostus vaatii kaksi vuotta, joten niiden kunnostus täytyy aloittaa viimeistään ensi vuonna.

– Niiden rahoitusta ei voinut siirtää vuoteen 2018, koska kohteiden täytyy valmistua kyseisen vuoden aikana.

Koska korjausvelkakohteiden valmistumisella on aikaraja, Rimmiläntienkään kunnostusta ei voi siirtää vuotta 2018 myöhemmäksi.

Korjausvelkalistan teitä sijaitsee kokonaan tai osittain Kanta-Hämeen alueella yhteensä neljä.

Rimmiläntielle osoitetulla miljoonalla on tarkoitus parantaa tien rakennetta ja päällystää tietä.

Lisäksi tien liikenneturvallisuutta aiotaan parantaa oikaisemalla pienisäteisiä kaarteita ja parantaa näkyvyyttä.

Tien kunnostustöitä suunnitellaan Variksen mukaan parhaillaan.

Iittalassa asuva Mikko Kuparinen käyttää Rimmiläntietä päivittäin. Hän huomauttaa, että tiessä riittää monenlaista kunnostettavaa.

– Puita kasvaa melkein tien päällä, kaarteet ja mäet ovat jyrkkiä ja vesi jää lillumaan tielle.

Kuparisen mukaan yksi huonokuntoisen tien ongelmista on kaahaaminen. Hän pohtii, että 60 kilometrin nopeusrajoitus olisi paikallaan.

Tiellä kulkee henkilöautojen lisäksi muun muassa maatalouskoneita ja tukkirekkoja.

– Tie on varmaankin ollut toimiva 1950-luvulla, mutta liikennemäärät olivat silloin toisenlaiset kuin nykyään, Kuparinen pohtii.

Tien itäpää on hänen mukaansa erityisen ongelmallinen, sillä maa on tiivistä ja savista, joten vesi nousee helposti tielle.

Könnölän matkailutilan yrittäjät Pirkko ja Mauri Könnölä pohtivat, että tien kunnostukseen on luvattu rahaa useita kertoja.

Pirkko Könnölä sanoo, että tilalle tulevat matkailijat ja juhlavieraat ottavat usein tien kunnon puheeksi.

– Ei meille ole tien kunnosta sentään suoranaisesti valitettu. Vieraat ovat vain ihmetelleet, miten tällaisia teitä on vielä olemassa.

Könnölöiden mukaan tie on lanattu aina keväisin. He arvelevat, ettei lanausta ole kuitenkaan tehty riittävän syvältä, sillä tien kuopat ovat palanneet nopeasti lanauksen jälkeen.

Mauri Könnölä kertoo, että tien varren asukkaat ovat pohtineet lanaustalkoita.

– Alkaa tuntua siltä, etten usko tien kunnostukseen, ennen kuin näen omin silmin.

Menot