Kanta-Häme

Riperuoka kiinnostaa säästäjää

Ruokasäästäminen on monen perheessä tullut ajankohtaiseksi. Neuvoja tiedustellaan ainakin Martoilta.

– Monia kiinnostaa, miten arjessa voi säästää. Siksi myös nettisivuillemme on nyt tehty oma otsikkonsa rahalle, kertoo Etelä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtaja Arja Pehkonen.

Riperuoka on yksi niistä aiheista, joista keskustellaan nyt todella paljon. Ruokaa ei haluta heittää hukkaan sekä taloudellisista että ekologisista syistä.

Parasta ennen- merkinnästä voi joustaa

Kotitalousneuvoja Jaana Lehrbäck kertoo, että ruuan viimeinen käyttöpäivä on oikeasti viimeinen, mutta parasta ennen -merkinnän kohdalla kannattaa luottaa omiin aisteihinsa.

Liha, kala ja broileri pilaantuvat hyvin herkästi, kun taas juusto ja leivät voivat kestää huomattavasti pidempään. Myös maitotuotteissa voi luottaa havaintoihinsa.

Punaisen lihan tilalle hän ehdottaa edullisempia ja terveellisempiä kasvisproteiineja. Kikherneet, soijarouheet ja pavut voivat korvata pihvejä.

Sillä, että syö sesongin mukaan, pystyy vaikuttamaan todella paljon ruokakustannuksiinsa. Esimerkiksi salaateissa hinnat vaihtelevat todella paljon.

Viikon ruokalista etukäteen

Ruokakuluissa säästää myös suunnittelemalla etukäteen.

– Kannattaa suunnitella oma ruokalistansa 1–2 viikkoa etukäteen, ja käydä kerralla kaupassa hakemassa ruuat. Jos käy joka päivä erikseen kaupassa, mukaan tarttuu helposti ylimääräisiä herkkuja, neuvoo Lehrbäck.

Yksi säästämisen kohde ovat puhdistusaineet.

– Moni kysyy, mihin kaikkeen voi käyttää mäntysuopaa, ja esimerkiksi minkälaisen uunin sillä voi puhdistaa, kertoo Pehkonen.

Taustalla osalla on myös ekologinen ajattelu. Kotiin ei haluta koota puhdistusainearsenaalia.

Arkivaatteitakin korjataan

Vaikka ruuassa säästetään, ei lama ole heijastunut korjauksia ammatikseen tekevien työhön ainakaan tilausten vähentymisenä.

Ompelimo Johannan yrittäjä Riitta Helin kertoo, että joka päivä tuodaan korjattavaksi vaatteita. Tavallisimpia asioita ovat vetoketjujen vaihdot, housujen ja hihojen lyhennykset ja eri vaatteiden kavennukset.

– Ihan arkivaatteitakin tuodaan paljon.

Helin huomasi laman 1990-luvulla, sillä silloin ompelutyöt vähenivät. Vaatteita ei haluttu korjauttaa, jollei ollut pakko.

Nykyinen lama on erilainen, ja asiakkaita on käynyt tuttuun tahtiin.

Mari Simola Ompelimo Mari Simolasta on työtilanteesta samaa mieltä. Asiakkaita riittää.

– Aina on ihmisiä, jotka tahtovat muodistaa vanhaa tai pidentää vaatteen käyttöikää, mutta määrät ovat mielestäni pysyneet aika samoina. En ole joutunut tinkimään hinnoistakaan.

Sää vaikuttaa lamaa enemmän

Jalkinekorjaamo Säynäjoen ovesta käy asiakkaita niin tiheään, että suutarin haastatteleminenkin on vaikeaa. Vesa Säynäjoki on työskennellyt alalla 30 vuotta.

Myös Säynäjoen mukaan 1990-luvun lama oli erilainen tilanne kuin nyt.

– Silloin korjaukset vähenivät. Turhamaisimmat korjaukset, kuten nahkatakin somistelut, jäävät lamatilanteessa pois.

Nyt suutarille tuodaan töitä, kun halutaan säilyttää omat lempikengät. Kauppojen mallit vaihtuvat niin nopeasti, että uutta paria ei yleensä saa.

Jouni Lappi Keskustalon suutarista kertoo, että lamaa enemmän vaikuttavat esimerkiksi kelit.

– Kun ei ole ollut liukasta, meiltä jää myymättä esimerkiksi liukuesteitä, joista saa lisätuloja.

Töitä kuitenkin riittää niin paljon kuin ehtii tehdä. Ihmiset tahtovat mielellään säilyttää kenkänsä, jos se vain on mahdollista.

– Jos Aasiasta tuodaan alle viidenkympin hintaisia kenkiä, ne eivät välttämättä kestä yli kolmea kuukautta, eikä niitä kannata edes korjata. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020