Kanta-Häme

Riskirahaa jaossa, mutta yrityksiltä puuttuu tietoa

Suomalaiset pk-yritykset ovat kahmineet kokoaan enemmän sijoituksia Euroopan investointirahastolta.

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Pertti Valtonen kertoo, että ne ovat pärjänneet varsin hyvin kansainvälisessä vertailussa.

– Jos katsoo, miten Euroopan investointirahastolta on saatu viimeisen viiden vuoden aikana sijoituksia suomalaisiin pääomarahastoihin, niin se ylittää selvästi Suomen BKT-osuuden. Suomen Teollisuussijoituksen kautta ne valuvat kasvuhakuisille pk-yrityksille, Valtonen sanoo.

Kaikkiaan suomalaisyritykset ja täkäläiset infrahankkeet ovat saaneet Valtosen mukaan Euroopan investointipankilta (EIP) ja sen rahastolta (EIR) keskimäärin miljardi euroa vuodessa.

– Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, että se olisi hidastumassa, päinvastoin. Me lähdemme siitä, että potti entisestään kasvaa.

HÄN VIITTAA kesäiseen päätökseen Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR), joka aloittaa toimintansa toden teolla ensi vuodenvaihteessa.

Rahasto houkuttelee 21 miljardin avulla yksityisiä investoijia kaikkiaan yli 300 miljardin euron sijoituksiin EU-alueella.

– EIP ja EIR voivat nyt ottaa suurempaa riskiä kuin normaalisti. EU-takauksen ansiosta meilläkin voidaan lähteä mukaan entistä riskialttiimpiin hankkeisiin.

Euroopan investointipankki on jo kertonut muutamista hankkeista, joille se myöntää lainoja ja takauksia. Yksi niistä on Metsä Groupin Äänekosken sellutehdashanke, joka saa 75 miljoonan euron takauksen.

SUURTEN HANKKEIDEN lisäksi Euroopan investointipankki myöntää lainan takauksia ja oman pääoman ehtoista rahoitusta pk-yrityksille investointirahastonsa kautta.

Se puolestaan paketoi rahat kansallisille välittäjäorganisaatioille, jotka myöntävät niitä eteenpäin useille toimijoille.

Yksi välittäjäorganisaatioista on ollut valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus. Sen johtaja Jouni Hakala kertoo yhtiön neuvottelevan parhaillaan yhteistyöstä ESIR-rahan jaossa.

– Meillä on ollut alustavia keskusteluja asiasta ja seuraamme koko ajan, mitä komission ja EIR:n päässä tulee tapahtumaan. Suunnittelu on kuitenkin vielä kesken, eivätkä tuotteet ole valmiita, Hakala sanoo.

Hän arvioi, että käytännöt selviävät tämän syksyn aikana.

Hakala pitää uutta rahastoa hyvänä mahdollisuutensa suomalais-yrityksille.

– Se voi paitsi lisätä volyymiä, myös mahdollisuuksia rahoittaa entistä riskialttiimpia hankkeita. Niiden yritysten, joilla on riittävän isoja projekteja, kannattaa nyt miettiä kiinnostustaan lähteä käyttämään EIP:n lainatuotteita, Hakala pohtii.

SUOMEN PÄÄSSÄ ESIR:n mahdollisuuksista ei vielä ole aktiivisesti tiedotettu yrityksille. Valtosen mukaan asiat ovat vasta valmistelussa.

– Ministeri kertoo varmasti lähiaikoina, minkälaisia toimenpiteitä täällä aiotaan tehdä.

EU on parhaillaan kilpailuttamassa mittavaa ESIR-hankeneuvontakeskusta. Myös Suomessa järjestetään jatkossa neuvontaa.

– Ilman muuta tiedotusta tullaan lisäämään. On selvää, että sitä tarvitaan. Siinä on toki julkisilla rahoittajillakin oma roolinsa.

SUOMESSA ESIR-lainoitusta on aiottu käyttää myös väylähankkeisiin. Valtosen mukaan niiden toteuttajana täytyy kuitenkin olla yritys, joka vastaa hankkeesta.

– Parhaillaan mietitään, minkälaiset hankkeet sopisivat sen tyyppiseen rahoitukseen. Muualla Euroopassa ne ovat aika yleisiä, mutta on niitä meilläkin toteutettu: Lahden mooottoritie on ehkä merkittävin esimerkki, Valtonen sanoo.

Tähän mennessä EU on jo päättänyt rahoittaa ESIR:n kautta muun muassa kroatialaisen lentokentän laajennusta.

Valtonen muistuttaa, että puhtaasti paikalliset infrahankkeet ovat usein liian pieniä EIP:n suoralle hankerahoitukselle.

– Yleensä puhutaan minimissään kymmenien miljoonien eurojen hankkeista.

Päivän lehti

4.4.2020