Kanta-Häme Hämeenlinna

Risto Salmisella pankkikokemusta kuudelta vuosikymmeneltä – Hän pitää vaarallisena puheita, ettei lainoja tarvitse maksaa

Hän näki rahoitusmarkkinoiden kurjan puolen jo vekselisalkun hoitajana vuonna 1978.
Pankinjohtaja Risto Salminen on paljasjalkainen hämeenlinnalainen, joka on myös lähes koko ikänsä tehnyt töitä kaupungissa. Kuva: Sara Aaltio
Pankinjohtaja Risto Salminen on paljasjalkainen hämeenlinnalainen, joka on myös lähes koko ikänsä tehnyt töitä kaupungissa. Kuva: Sara Aaltio

– Nyt puhutaan, että lainaa kannattaa ottaa ja ettei sitä tarvitse maksaa takaisin. Tämä on vaarallista, sillä velka on aina maksettava, sanoo Etelä-Hämeen Osuuspankin yrityspalveluista vastaava pankinjohtaja Risto Salminen.

– Emme tiedä, mihin nollakorko johtaa. En näe nollakorkoa pelkästään hyvänä asiana.

Salminen on vuodesta 1994 johtanut Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin ja sittemmin Etelä-Hämeen Osuuspankin yritysrahoitusta.

Poliitikot varmaan tykkäävät

– Tämä nollakorko on kyllä todella erikoista aikaa. Poliitikot siitä varmaan tykkäävät.

Vaikka Salminen pitää nollakoron luomia ilmiöitä vaarallisina, hänen mielestään se ei muuta peruspankkitoimintaa.

– Nollakorko on tukkumarkkinoilla. Pankkien vähittäisrahoituksessa lainoista maksetaan.

Nollakorko ja ohuet marginaalit ovat kuitenkin syöneet pankkien korkokatteita. Pankit ovat kuitenkin pystyneet ”kekseliäillä” palveluilla korvaamaan menetyksiä.

– Säästäminen ja sijoittaminen ovat aivan eri tasolla kuin ennen.

Emme tiedä, mihin

Koronakriisin tilanne näyttää Salmisen mielestä nyt paljon paremmalta kuin vielä keväällä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mihin olemme menossa.

– Itse ajattelen optimistisesti ja katson eteenpäin. Huono puoli tilanteessa on, että ne, joilla olisi mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta, eivät liikahda.

Salminen puhuu Kanta-Hämeen pankkitoiminnasta kokemuksella, sillä hän on tehnyt töistä osuuspankissa Hämeenlinnassa vuodesta 1978.

– Kuudella vuosikymmenellä, hän muistuttaa.

– Olen erittäin kiitollinen siitä, mitä olen saanut nähdä ja kokea työssäni pankissa.

Salminen tuli osuuspankkiin kesävahtimestariksi. Seuraavana kesänä hän eteni pankin toiseen kerrokseen vekselisalkun hoitajaksi. Pankin myöntämien vekseleiden tiedot olivat salkussa päiväjärjestyksessä.

– Vekselisalkun hoitaminen oli hyvä avaus pankkitoimintaan. Siinä näki myös rahoitusmaailman kurjimman puolen.

– Vekselit olivat tuon ajan pikavippejä. Vekseleitä ottivat ne, jotka eivät muuten saaneet rahaa lainaksi.

Runsas raha, sitten lama

Risto Salmisesta tuli luottoneuvottelija vuonna 1979. Rahamarkkinat olivat tuolloin vielä vahvasti säänneltyjä.

– Minulla oli kuukausittainen kiintiö, kuinka paljon sain myöntää lainoja.

Pankkimaailma ja luottojen myöntäminen mullistuivat täydellisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen. Ensi tulivat notariaattilainat. Suomen Pankki vapautti hyvin nopeassa tahdissa rahamarkkinat kokonaan vuosina 1986–87.

– Ykskaks rahaa oli. Rahan runsaus aiheutti kansantaloudelliset vaikutukset.

Suomi romahti pitkään lamaan 1990-luvun alussa. Salminen toimi yrityspankin rahoituspäällikkönä ja sittemmin yrityspankin johtajana. Hän asioi henkilökohtaisesti ihmisten kanssa, jotka joutuivat jopa elinikäisiin vaikeuksiin.

Kivut ja lama hellittivät yhtä aikaa

– Työttömyys, konkurssit ja kahden asunnon loukut tulivat jokapäiväiseksi töissä. Aika oli todella vaikea.

– Pankinjohtaja ei voi olla tunteeton henkilö, johon ihmisten hätä ei vaikuttaisi.

Salminen sai vatsakipuja, joita tutkittiin myös sairaalassa. Kun lama hellitti, hellittivät myös vatsavaivat.

– Se oli vain stressivatsa, joka aiheutti kivut.

– Ajatus, etten tekisi eläkkeellä mitään, kuulostaa vaaralliselta, sanoo Risto Salminen.

Valtio ryhtyi lamavuosina antamaan yritysten lainoille osatakauksia. Salmisen mielestä järjestely oli kaikille osapuolille erittäin onnistunut.

– Takauksilla pelastettiin paljon yrityksiä. Takaukset helpottivat myös pankin taseasemaa. Pankin ei tarvinnut laittaa luottoa heti perintään, vaikka lyhennykset ja korot olivat jääneet rästiin.

Intohimona urheilu

Intohimoina Salmiselle ovat aina olleet urheilu ja kilpaileminen. Hän toimi 1980-luvun lopulla pari vuotta Suomen Urheiluliiton talouspäällikkönä.

– Luulin, että aidan toisella puolella on vihreää. Se ei olutkaan niin vihreää.

Ihmiset toimivat urheiluorganisaatioissa kovalla tunteella. Salminen pettyi, kun huomasi, ettei tämä toiminta ollut kovin älykästä.

– Olen aiemmin toiminut organisaatioissa, joissa talouden pitäminen kunnossa on ollut aina ykkösasia.

Jääkiekon MM-kilpailujen ja yleisurheilun EM-kilpailujen talouspäällikön tehtäviä Salminen sen sijaan pitää mielenkiintoisena kokemuksena. HÄSA

Päivän lehti

20.9.2020

Fingerpori

comic