fbpx
Kanta-Häme

Riukuaitatyömaalla on vatupassi kielletty

Savun haju tuntuu nenään jo ennen kuin Lepaan uudella asuinalueella näkyy mitään muuta kuin taloja.

Nuotio palaa Kuusimetsänraitilla sijaitsevan talon tontin rajalla, ja tontin ympärille rakennettiin viime viikon lopulla perinteinen riukuaita. Nuotio ei ainoastaan lämmitä pystytysporukkaa, vaan sitä tarvitaan myös aidan tolppien paahtamiseen.

– Tämä on perinteinen konsti, jolla tolpat saadaan kestämään pitempään. Niiden tyvet kuoritaan ja pannaan nuotioon. Hiiltynyt puu kestää pitempään lahoamatta, selittää Jussi Numminen, eli toinen aidan rakentajista.

Talon asukkaat Maarit Rahkola ja Arto Mäkinen kertovat miettineensä pitkään, minkälainen aita sopisi ison, metsään rajoittuvan tontin ympärille.

– Tähän tarvitaan 40 metriä aitaa, eikä tavallinen lauta-aita oikein kiinnostanut. Sitten tuli mieleen, että jos jostain löytyy tekijä ja riukuja, riukuaita voisi sopia tähän hyvin, he kertovat.

Arto Mäkinen on monille tuttu 4H-ympyröistä, ja riukuaitahankekin liippaa myös 4H-yhdistystä. Aidan tekijät ovat ammattilaisia, mutta työmaahan kävi tutustumassa myös työpaja Tikin iskuryhmä eli kaksi työntekijää ja kaksi työkokeilijaa.

Tekijän ja riukujen löytyminen ei ollut aivan yksinkertaista, mutta onnistui. Erämetsäpalvelu Rantalan yrittäjä Ari Rantala ja Metsänhoito Nummisen Jussi Numminen ovat rakentaneet riukuaitaa ennenkin, ja he tarttuivat urakaan.

Riukujen ja sidetarpeiden etsiminen oli kuitenkin vielä oma vaivansa.

– Pitkää, hoikkaa nuorta kuusta ei joka tien varresta löydy, vaan niitä piti etsimällä etsiä. Onneksi apuna oli myös Matti Hannukkala, joka tiesi hyvän paikan, Arto Mäkinen kertoo.

Ari Rantala arvioi, että 40 metrin mittaiseen aitaan tarvitaan kaikkiaan jopa puoli kilometriä riukua.

Lisäksi tarvitaan vittaksia eli aurausmerkin näköisiä ohuita kuusennäreitä. Ne halkaistaan, ja niillä aita sidotaan kokoon. Rautalangat ja nippusiteet eivät tässä työssä tule kuuloonkaan.

– Se on työvaiheista hitain. Vittasten halkaiseminen on työlästä ja hankalaa hommaa, se vie eniten aikaa koko urakassa, Ari Rantala kertoo.

Marraskuisella työmaalla apuna on puukko, mutta Jussi Nummisen mukaan keväällä vittaksen saa halkeamaan parhaimmillaan pelkällä kynnellä.

Oikeaoppisen riukuaidan teossa on Ari Rantalan mukaan muutama ehdoton sääntö.

Ensinnäkin aidan teossa vältetään kaikkea säännönmukaisuutta. Riu’ut ja tolpat jätetään eri mittaisiksi, ja vatupassi, metrinmitta ja suorakulma ovat työmaalla kiellettyjä tarvikkeita.

– Kaikki tehdään silmällä, Rantala sanoo.

Myöskään sahan jälkeä riukuaidassa ei saa näkyä. Siksi kaikki päät ja oksien kohdat on käsitelty kirveellä.

Lepaan aita koottiin kuorimattomasta puusta. Rantalan mukaan kuoret irtoavat itsestään muutaman vuoden kuluessa, ja sen jälkeen aita harmaantuu kauniisti.

Hän on itse oppinut riukuaidanteon niksit opiskellessaan Evolla metsätalousinsinööriksi. Aidanteko ei kuulunut varsinaisiin opintoihin, mutta hän oli myös kesätöissä opistolla ja pääsi silloin rakentamaan riukuaitaa.

Numminen on oppinut työn Rantalalta, sillä hommaan tarvitaan kaksi. Yksin työ olisi erittäin hidasta.

Tikin työkokeilijat Osmo Tuomisto ja Matti Ryyppö pääsivät Lepaalla rakentamaan aitaa mestareiden johdolla. Kokemus oli molempien mukaan kiinnostava. HÄSA

Menot