Kanta-Häme

Rivipoliisi näkee uhkia enemmän kuin päällystö

Poliisien mielestä turvapaikanhakijatilanne aiheuttaa Suomen turvallisuudelle melko suurta tai erittäin suurta uhkaa. Poliisiylijohtajan mielestä tilanne on vielä hallinnassa, mutta poliisien selkänahasta ei voi enää ottaa yhtään enempää irti. Lännen Median  suureen poliisikyselyyn vastasi joka kolmas suomalainen poliisi.

Turvapaikanhakijatilanne on vähintään melko suuri uhka Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle. Tätä mieltä on lähes 80 prosenttia Lännen Median kyselyyn vastanneista poliiseista. Lähes joka neljännen mielestä uhka on erittäin suuri.

Poliisien näkemykset käyvät ilmi LM:n suuresta poliisikyselystä, johon vastasi noin joka kolmas suomalainen poliisimies. Kyselyyn vastasi yhteensä 2489 poliisia. Vastausprosentti oli noin 37. Poliisit kertoivat kyselyssä henkilökohtaisia mielipiteitään. Siihen sai vastata myös nimettömänä. Kyse ei ole poliisin virallisesta linjasta.

Poliisien tuomio Suomen maahanmuuttopolitiikalle on tyly. Joka kolmannen vastaajan mielestä maahanmuuttopolitiikka viimeisen vuoden aikana on onnistunut erittäin huonosti. Lähes puolet arvioi onnistumisen melko huonoksi. Korkeintaan melko hyvän arvion antaa alle 20 prosenttia vastaajista. Tornion järjestelykeskus saa kuitenkin kiitosta.

Mistä sitten ollaan huolissaan? Perusteluissa korostuu se, että maahantulijoiden henkilöllisyyksiä tai taustoja ei pystytä varmasti selvittämään. Moni uskoo, että joukossa on terroristijärjestö Isisin edustajia. Siten myös terrori-iskujen mahdollisuus pelottaa.

Vastauksissa mainitaan, että tulijoissa on paljon poliisi- ja sotilastaustaisia. Samoin mietityttää tulijoiden kulttuuritausta ja se, että naisia ei kunnioiteta. Esille nostetaan myös se, että toimettomuudesta ja turhautumisesta voi pitemmällä aikavälillä seurata esimerkiksi jengiytymistä.

Poliisit kertovat näkevänsä jo nyt työssään aiemman kotouttamisen epäonnistumisia. Niiden pelätään lisääntyvän. Uhkakuvana ovat Ruotsin esimerkin mukaiset lähiöt, joihin poliisikaan ei uskalla mennä. Yhtälö on hankala, kun poliisit kamppailevat resurssiensa riittävyyden kanssa.

Monissa vastauksissa kerrotaan vastaanottokeskusten levottomuuksista, joihin poliisin pitää sitoa monta partiota kerralla. Myös seksuaalisen ahdistelun pelätään lisääntyvän kesää kohti.

Rasistista rikollisuutta noin puolet vastaajista pitää vähintään melko suurena turvallisuusuhkana. Toinen puoli pitää sitä korkeintaan vähäisenä uhkana. Suurimmassa osassa avoimia vastauksia iskuja pidetään yksittäisten humalaisten hölmöilynä.

Katupartioista poliisit eivät lisäturvaa hae. Lähes puolet katsoo, että turvapaikanhakijatilanteella perustellut katupartiot tuovat kaduille lisää turvattomuutta. Vain joka kymmenennen mielestä ne lisäävät turvallisuutta.

Yleisesti toivotetaan kuitenkin tervetulleiksi esimerkiksi vanhempien tai yrittäjien perinteiset naapurustovahdit. Sen sijaan tunnuksiin pukeutuneita partioita pidetään arveluttavina. Toisaalta vastauksissa muistutetaan, että tiettävästi mitkään katupartiot eivät ole vielä syyllistyneet rikoksiin.

Kyselyn tulokset eivät yllätä poliisiylijohtajaSeppo Kolehmaista. Hän arvelee, että vastaajat arvioivat tilannetta tulevaisuudessa, jos kotoutuminen epäonnistuu.

– Varmasti kenttäpoliisit kohtaavat työssään ja arjessaan asioita, joiden perusteella he muodostavat käsityksiä. Ei tätä olankohautuksella voi ottaa. Kehottaisin kuitenkin laittamaan jäitä hattuun.

Tilanne on ihan kohtuullisesti hallinnassa.

Kolehmainen jakaa huolen siitä, mitä kohta voi tapahtua. Siihen kannattaa hänen mukaansa ”uhrata ajatusta”.

– Vastaajatkin varmaan ovat miettineet, mitä se tarkoittaa, kun alkavat kielteiset päätökset ja palautusrumba.

Poliisiylijohtaja näkee suurimmat turvallisuusuhat kolmella tasolla. Ensimmäinen on se, jos kantasuomalaiset kohdistavat väkivaltaa vastaanottokeskuksia tai turvapaikanhakijoita kohtaan.

Toiseksi turvapaikanhakijat voivat kohdistaa uhkaa toisia turvapaikanhakijoita tai kantasuomalaisia kohtaan. Kolmas taso se, jos palautukset eivät syystä tai toisesta onnistu.

– Näihin kaikkiin olemme laatineet suunnitelmat, Kolehmainen vakuuttaa.

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa turvallisuusraportissa todettiin, että Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos ovat jo nyt äärirajoilla. Kolehmainen jakaa käsityksen.

– Enempää ei henkilöstön selkänahasta voi irti ottaa kuin nyt on otettu.

Kolehmaisen mielestä poliitikoilla on arvovalinta edessään, kun sisäisen turvallisuuden selonteko pian valmistuu.

– Silloin päätetään, satsataanko jatkossa poliisin voimavaroihin. Poliisien määrän vähentämisen pitää loppua. Toistaiseksi tilanne on viranomaisten käsissä, mutta miten selvitään, jos suunniteltu noin 850 poliisimiehen vähennys toteutetaan?

Poliisikyselyssä korostuvat huolet ovat samansuuntaisia kuin poliisiammattikorkeakoulun turvallisuusselvityksessä kirjatut uhat. Selvitys sai viime viikolla osakseen kritiikkiryöpyn, kun väitöskirjatutkija Karin Creutz, professori Markus Jäntti ja apulaisprofessori Lena Näre syyttivät sitä Image-lehden vieraskirjoituksessaan esimerkiksi lähdekritiikin puutteista. Selvityksen tekijät toivovat, ettei raportin viesti häipyisi kohun alle.

– Itse pidämme tutkimusta menetelmällisesti kestävänä. Kyse on ennakointitutkimuksesta. Raporttiin on tehty tiivistelmä lukuisista tutkimuksista, ja se on koottu lukijaystävälliseen muotoon. Raportin riskitaulukot kestävät kyllä lähdekriittisen tarkastelun, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, dosentti Pirjo Jukarainen.

Jukarainen on akuutisti eniten huolissaan vastaanottokeskuksissa asuvista turvapaikanhakijoista.

– Heidän turvallisuutensa on vaarassa, koska joukossa on ihmisiä, joilla on osaamista väkivaltaan. Lisäksi vastaanottokeskuksissa käytetään päihteitä ja on teräaseita. Poliisipartiot eivät ehdi tulla ajoissa paikalle, ja tehtävät sitovat resursseja. Myös perheväkivaltaan vastaanottokeskuksissa pitäisi puuttua.

Jukaraisen mukaan levottomuudet vastaanottokeskuksissa ovat päivittäisiä. Joissakin valtakunnan paristasadasta yksiköstä niitä on enemmän, joissakin vähemmän.
Koko turvapaikkaprosessi näyttää Jukaraisen mielestä tuottavan enemmän turvattomuutta kuin turvallisuutta sekä turvapaikanhakijoille että yhteiskunnalle.

– Suurin vaara on siinä, jos käsittelyajat pitenevät ja konfliktin osapuolia asuu samoissa yksiköissä.

Myös Jukarainen pohtii sitä, mitä tapahtuu, kun kielteisiä päätöksiä jaetaan eikä ihmisille anneta tilapäistä oleskelulupaa.

– Ihmiset joutuvat välitilaan ja kiertävät joko Suomessa tai Euroopassa. Määrä tulee olemaan huomattava. Jos palauttaminen ei syystä tai toisesta onnistu eikä ole oleskelulupaa maasta, ainoa mahdollisuus on työskentely harmaassa taloudessa tai rikollisjärjestöjen palkkalistoilla.

Islam-uhkaa Jukarainen ei halua maalata.

– Se ei ole niin yksinkertainen asia. Raportissa kirjattua on se, että meilläkin vastaanottokeskuksissa näkyvät konfliktissa olevat shiia- ja sunnimuslimit. Tilanne voi eskaloitua myöhemmin, jos ei löydetä sovittelevampaa tapaa käydä läpi ristiriitoja.

Raportissa todetaan, että paikoin viranomaiset hädin tuskin selviävät nykyisestäkään tilanteesta. Milloin sietokyky loppuu?

– Se alkaa olla jo ihan äärirajoilla, kun täytyy selviytyä muutenkin yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Jos tämä jatkuu useamman vuoden peräkkäin, alkaa olla aika mahdoton tilanne.

– Meillä on asukasta kohden vähiten poliiseja koko Euroopassa. Ei ole edes valmistuvia, joista rekrytoida, kun poliiseja jää lähivuosina eläkkeelle.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Jukaraisen mielestä avainasiana on saada turvapaikkaprosessi sujuvaksi.

– Ihmisten odotuttaminen ja epävarmuus vaikuttavat siihen, miten he käyttäytyvät. Tuntuu, että reagoidaan viranomainen kerrallaan ja kokonaistavoite puuttuu.

Jukaraisen mukaan kyse on uudentyyppisestä siirtolaisuudesta. Suurin osa ihmisistä tulee Eurooppaan elämismahdollisuuksien perässä. Lähtömaassa yhteiskunta on hajalla tai taustalla on ympäristösyitä.

– Haetaan elämän olosuhteita, tullaan hajonneista valtioista. Elintasopakolaisuus on väärä nimike. Lähtökohtana ei ole parempi elintaso vaan yleensä toimeentulo.

Puoluekanta näkyy tuloksissa esimerkiksi siten, että perussuomalaisia äänestäneiden joukossa korostuu turvapaikanhakijatilanne erittäin suurena turvallisuusuhkana. Rkp:n ja vihreiden äänestäjissä on eniten niitä, joiden mielestä uhka on vähäinen. Voivatko kyselyn tulokset kertoa poliisien asenteellisuudesta?

Kolehmaisen mukaan poliisissa on nollatoleranssi rasismiin eikä poliisi saa olla asenteellinen. Se lukee poliisilaissa, jossa velvoitetaan käyttäytymään töissä ja vapaalla niin, että poliisin arvo ei kärsi.

– Virkahaussa edellytetään ehdotonta tasapuolisuutta. Jokainen saa ajatella miten vain, mutta virkatehtävissä ja vapaalla on muistettava poliisien käyttäytymissäännöt.

Pitäisikö lisätä poliisien koulutusta eri kulttuurien kohtaamiseen?

– On selvää, että on annettava lisää koulutusta. Poliisien perus- ja jatkokoulutuksessa on koulutettu erilaisten kulttuurien kohtaamiseen. Jatkossa on tehostettava poliisin rekrytointia siten, että saadaan eri etnistä alkuperää olevia poliiseiksi. On tarve saada esimerkiksi turvapaikanhakijoina tulleita myöhemmin poliisikoulutukseen.