Riihimäen Harjunrinteen koulun tiimin ajaja Elmeri Halttu suorittaa taito-osuutta VEX EDR -robotiikan SM-kilpailussa. Kilpailussa oli tarkoitus kerätä annetun ajan puitteissa mahdollisimman paljon pisteitä muun muassa kääntelemällä radalla olevia lippuja ja maahan aseteltuja esineitä. Kuva: Esko Tuovinen
Kanta-Häme Riihimäki

Robotiikka opettaa tiimityöskentelyä ja ongelmanratkaisua – Katso video SM-kisoista

Tulevaisuuden taitajat oppivat myös työskentelemään yhdessä.

Robotit ja niiden nuoret rakentajat ja ohjelmoijat ovat vallanneet Riihimäen Urheilutalon viiden päivän ajaksi. Viikonvaihteessa kisataan Euroopan ensimmäiset VEX IQ -robotiikan kehitysalustan EM-kilpailut, joihin osallistuu 25 joukkuetta viidestä eri maasta.

Ennen EM-kisoja Riihimäellä kisattiin myös SM-tason kilpailut kahdessa eri sarjassa: peruskoululaisille tarkoitetussa VEX IQ -robotiikassa sekä yli 14-vuotiaille ja toisen asteen opiskelijoille tarkoitetussa VEX EDR -robotiikassa.

VEX IQ -kehitysalustan SM-kilpailut järjestettiin Riihimäellä nyt kolmannen kerran. Kehittyneemmän, VEX EDR -kehitysalustan kisat sen sijaan olivat lajissaan ensimmäiset.

– Tämä on nyt ensimmäinen kerta VEX EDR -robotiikan SM-kisojen osalta, mutta uskon, että rupeamme pitämään sen mestaruuskisat täällä jatkossakin. Nämä kilpailut ovat meidän toiminnassamme vain pieni jäävuoren huippu. Robotiikka on levinnyt kulovalkean tavoin ympäri Suomea parin viime vuoden aikana. Nämä nuoret ovat tulevaisuuden taitajia ja osaajia, kehuu Riihimäen kaupungin sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio.

Robotit ovat oppilaiden itse suunnittelemia ja rakentamia. Vanhempien oppilaiden sarjassa saa pisteitä myös robottien ohjelmoinnista. Kuva: Esko Tuovinen

Riihimäki on robotiikan opetuksessa edelläkävijä. Viitisen vuotta sitten robotiikan opetus aloitettiin kerhotoimintana ja nyt hyväksyttynä on peruskoulun kaikki luokka-asteet kattava robotiikan opetussuunnitelma.

– Jokaisella oppilaalla on robotiikkaa vähintään yhdeksän viikon ajan kaksi tuntia viikossa. Lisäksi viidellä ja kuudennella luokalla on mahdollisuus valita robotiikka valinnaisaineena yhdeksi viikkotunniksi ja 8.–9.-luokilla kahdeksi viikkotunniksi, Santakallio selventää.

Tämän lisäksi nyt myös lukioon on hyväksytty 13 kurssia sisältävä robotiikan opetuksen kokonaisuus, jonka ensimmäinen pilottikurssi käynnistyi joulukuussa yhdeksän oppilaan ryhmänä.

– Me haemme lukiolle robotiikan eritystehtävää ensi syksystä lähtien. Vielä viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö ei hakemustamme hyväksynyt, mutta silloin kurssikokonaisuus ei ollut vielä valmis. Uuden hakemuksemme käsittely on nyt ministeriössä kesken, Santakallio kertoo.

Tämän lisäksi Hamkin ja Hyrian Riihimäen kampusalueelle rakennetaan robotiikan osaamiskeskittymää.

Tuomari Jenni Laaksonen teki työtään tarvittaessa vaikka lattianrajassa. Kuva: Esko Tuovinen

Miksi sitten pitäisi opiskella robotiikkaa ja osallistua alan kilpailuihin?

Robotiikan ja ohjelmoinnin opetuksen edistämistyötä tekevän Roboedu ry:n puheenjohtaja Timo Tiusanen sanoo, että tulevaisuudessa ihan jokainen kansalainen on jollakin tavoin kosketuksissa robotiikan kanssa, todennäköisesti niin työssään kuin arjessaankin. Siksi myös jokaisen peruskoululaisen olisi hyvä tietää, mitä robotiikka on ja mitä sillä voidaan tehdä

– Kaikista ei tarvitse tulla insinöörejä, koodareita eikä robotiikan asiantuntijoita, mutta on hyvä, että nuoret ymmärtävät robotiikan mahdollisuudet.

Robotiikka kehittää oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja ja opettaa muun muassa tiimityöskentelyä.

– Alan kilpailut voivat olla hyvä motivointikeino ja tapa mitata oman osaamisen tasoa, Tiusanen taustoittaa.

Kilpailuissa myös tutustutaan toisiin robotiikan harrastajiin ja verkostoidutaan.

Kilpailuissa tavoitteena ei ole toisen robotin vahingoittaminen, vaan mahdollisimman suuren pistepotin kerääminen.

Tiimikilpailussa kaksi joukkuetta muodostaa yhdessä pelistrategian, jossa hyödynnetään molempien joukkueiden robottien parhaita ominaisuuksia.

VEX ERD -sarjan kilpailuihin osallistuneet Riihimäen Harjunrinteen koulun kahdeksasluokkalaiset olivat liikkeellä varsin lyhyellä, puolen vuoden robotiikan kokemuksella.

Inka Jormalainen, Elmeri Halttu ja Jasu Korko kertovat, että robottien rakentaminen on opettanut heille ainakin sähkötekniikkaa, metallitöitä ja yhteistyötaitoja.

– Saimme aamulla tietää, minkä tiimin kanssa kilpailemme yhdessä. Olemme sopineet yhdessä, mitkä tehtävät sopivat parhaiten millekin robotille, joukkue kertoo.

Riihimäkeläisten robotissa ei ollut ohjelmointia, vaan se liikkui ainoastaan kauko-ohjattuna.

Orimattilan yhteiskoulun 9.-luokkalaisten tiimi puolestaan SM-kisoissa jo toista kertaa, tosin eri sarjassa kuin viimeksi.

– Tätä robottia on rakennettu arvioilta 100–200 tuntia, Tapio Paaso-Rantala ja Eetu Tanskanen kertoivat koko tiimin puolesta.

Heidän robotissaan on myös ohjelmoitua osuutta.

Orimattilalaiset pääsivät viime vuonna osallistumaan myös robotiikan MM-kisoihin Kentuckyssa Yhdysvalloissa.

– Ne olivat aika paljon isommat kisat kuin nämä. Ei sieltä menestystä tullut, mutta kokemusta kylläkin, Paaso-Rantala ja Tanskanen kertovat.

MM-kisoissa osallistujajoukkueita on satoja.

Riihimäelle SM-kisat toivat kaikkiaan lähes 40 joukkuetta ja EM-kisat 25 joukkuetta viidestä eri maasta. HäSa

 

Tunnelmia VEX ERD -sarjan taitokilpailusta:

 

Kaksi sarjaa

VEX IQ

Kehitysalusta, jolla robotiikan opiskelu voidaan aloittaa jo alakoulun alimmilla luokilla.

Oppimiskonsepti, joka innostaa ja haastaa oppilaita ratkaisemaan ongelmia yhdessä.

Oppilaat suunnittelevat ja rakentavat robotteja tiimityönä.

VEX ERD

Metallinen alusta mahdollistaa suuremmat, vieläkin kestävämmät ja haastavammat rakenteet.

Tarjoaa lisää haasteita niille, jotka ovat oppineet perusasiat VEX IQ:n avulla.

Tarkoitettu ensisijaisesti toisen asteen koulutuksen oppimisympäristöksi.

Tuoreimpia artikkeleita