Kanta-Häme

Robottinenä valvoo laivojen rikkipäästöjä

EU:n rikkidirektiivi astui voimaan vuonna 2015 ja määräsi laivat käyttämään vähärikkistä polttoainetta Itämerellä. Lakia pitää tietenkin valvoa. Tähän asti liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on ratsannut laivoja satamissa, muutamilla sadoilla pistokokeilla vuodessa.

Viime kesänä valvonta otti aimo harppauksen eteenpäin. Turkulainen Kine Oy kehitti Trafille uudenlaisen etävalvontajärjestelmän. Sen avulla viranomaiset tietävät jo merellä, millaisia hiukkasia laivat tuprauttelevat ilmoille. Tällä hetkellä valvottujen laivojen määrä lasketaan vähintään sadoissa joka kuukausi.

Lähitulevaisuudessa häämöttää tilanne, jossa liki yksikään alus ei pääse Suomeen ilman, että robottinenä käy nuuskimassa sen pakokaasuja.

Osastopäällikkö Juha Korsi Trafista kertoo, että laivat noudattavat rikkisääntöjä pääasiassa hyvin. Suurin osa Suomessa liikennöivistä aluksista ei poistu Itämeren ja Pohjanmeren kattavalta erityisalueelta, joten ne käyttävät vain polttoainetta, joka sisältää rikkiä korkeintaan 0,1 prosenttia. Atlantilla saa käyttää korkeamman pitoisuuden polttoainetta. Murto-osa Suomeen saapuvista laivoista käyttää rikkipesureita.

Valvonta ei silti ole turhaa. Joidenkin laskelmien mukaan rikkisääntöjä kiertämällä yksi alus voisi säästää 10 000–15 000 dollaria päivässä.

– Lähes päivittäin tehdään havaintoja mahdollisista rikkojista, kertoo Kine oy:n toimitusjohtaja Jyrki Vilo.

Kinen laitteisto mittaa ja ilmoittaa viranomaisille lähes reaaliajassa, jos ohi ajava laiva ylittää päästöjen raja-arvon.

Kine oy:n etävalvontajärjestelmä perustuu siirreltäviin mittausasemiin. Kaasuja analysoiva pömpeli sijoitetaan laivareitin varrelle, jossa se poimii ilmasta laivan pakokaasuja. Tällä hetkellä vesille on sijoitettu viisi mittausasemaa. Lisäksi yksi asema tekee mittauksia Suomenlahdella valvontaveneen kyydistä. Asemien paikkoja voidaan vaihtaa, kuten teillä nopeuskameroita.

Kine oy:ssä ei kuitenkaan innostuta vertauksesta.

– Emme me mitään merien peltipoliiseja halua olla, naurahtaa teknologiajohtaja Kimmo Salonen.

Mutta:

– Etävalvonta on hyvä apuväline. Eikä pienimpänä hyötynä ole peltipoliisivaikutus. Se lisää kiinnijäämisen riskiä, kuvailee puolestaan Trafin Korsi.

Samanlaiseen tehokkuuteen ei hänen mukaansa ihmisvoimin päästäisi. Kun etämittaus kertoo rikkipitoisuuden ylittymisestä, Trafi joutuu silti varmistamaan tulokset ottamalla satamassa laivasta polttoainenäytteen. Tarvittaessa laivaa ei päästetä lähtemään satamasta ennen kuin se on vaihtanut polttoaineen oikeaan.

Vaikka direktiivi on ollut käytössä yli puolitoista vuotta, etävalvonnassa eletään vielä opetteluvaihetta. Korsin mukaan vain yksi alus on pysäytetty satamaan. Muutamia juttuja on edennyt syyttäjälle, mutta tuomioita ei ole vielä langetettu.