Kanta-Häme

Robottiparkista ratkaisu pysäköintiin?

Aleksanterinkadulla Lahdessa on Suomen ensimmäinen automaattinen pysäköintitalo.

Käyttäjälle automaattinen pysäköinti näyttää lähes tavalliselta autotallilta. Auto ajetaan sisään, kuljettaja painaa nappia, poistuu tallista ja nosturi siirtää auton vapaaseen ruutuun monikerroksisessa pysäköintitilassa.

Autoa hakiessa käyttäjä tilaa kulkuneuvonsa, ja se saapuu talliin keskimäärin parissa minuutissa.

Pysäköintitalossa on paikka noin kahdelle sadalle autolle. Tavallisessa ajoluiskin ja ilmastoinnein varustetussa ratkaisussa vastaavaan tilaan mahtuisi autoja puolet vähemmän.

– Pysäköintitila on käytännössä kuin suuri varastohylly, kertoo järjestelmän kehittänyt Jarmo Järvinen Leanpark oy:stä.

Lahtelainen Leanpark on seurannut Hämeenlinnassa pitkään vellonutta poliittista kädenvääntöä keskustan pysäköintiratkaisusta.

Yhtiö on sovitellut oman automaattilaitoksensa linja-autoaseman tontille, jossa se veisi puolet nykyisestä linja-autojen ja taksien laiturialueesta. Suunnitelmia yhtiössä on tehty myös useamman pienemmän laitoksen hajautetusta ratkaisusta.

– Nykytilanteessa linja-autojen tila on aika suuri. Näemme, että siihen voisi sijoittaa 400-paikkaisen automaattisen pysäköintilaitoksen, toimitusjohtaja Jukka Riivari kertoo.

Hämeenlinnan keskustan pysäköintiratkaisua ryhdytään suunnittelemaan jälleen syksyllä. Kaupunginvaltuusto torjui kesäkuussa toriparkin, ja ratkaisua päätettiin lähteä etsimään hajautetusta mallista.

Vaihtoehtoina on sijoittaa parkkihalli nykyisen linja-autoasemarakennuksen ja Palokunnankadun väliselle alueelle.

Toinen suunniteltu sijoituspaikka on linja-autoaseman länsipuolella sijaitseva Paasikiventien ja Eteläkadun välinen parkkipaikkakaistale. Mahdollista on myös rakentaa kaksi monikerroksista, maanpäällistä parkkihallia.

Ratkaisua miettimään asetettuun työryhmään kuuluva Eteläranta oy:n toimitusjohtaja Kristiina Koskiaho kertoo tutustuneensa muutamaan erilaiseen automaattivalmistajaan.

– Ainakin teoriassa pysäköintirobotti on kevyempi ratkaisu kuin perinteinen parkkitalo. Autot olisivat automaattisessa järjestelmässä myös paremmassa suojassa, Koskiaho sanoo mutta painottaa, että työryhmä ei tee ratkaisuja.

Arkkitehti Johanna Närhi Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksiköstä sanoo, että jonkinlainen automaattinen pysäköintiratkaisu voi olla hyvinkin mahdollinen.

– Keskustan pysäköinnin järjestäminen on haasteellista, ja perinteinen ajorampit ja ilmastoinnin vaativa ratkaisu vasta haasteellinen onkin. Pysäköintiautomaatti saattaa olla tavallista pysäköintitaloa edullisempi hankintahinnaltaan, mutta huoltokustannukset ovat korkeammat.

Ensimmäisen toiminnassa olevan pysäköintirobotin käyttövarmuus on ollut Leanparkin Jarmo Järvisen mukaan hyvä.

– Toki toimintahäiriöitä on ollut, mutta meillä on tilastot yli 10 000 käyttökerrasta. Jos ongelmatilanteita vertaa esimerkiksi supermarketin pysäköintialueella tapahtuviin peltikolareihin, vahinkoja on todella vähän.

Robottiparkissa Lahdessa autoaan säilyttävän Jarno Käyhkön BMW sai heinäkuun alussa kyseenalaisen kunnian olla ensimmäisen enemmän peltiä rutanneen onnettomuuden uhri.

Laitteeseen tullut ohjelmistohäiriö työnsi Käyhkön autoa päin puoliksi auki ollutta nosto-ovea, minkä seurauksena konepelti ja tuulilasi vaurioituivat ja auto joutui pajalle pariksi kuukaudeksi.

– Olen silti sitä mieltä, että robottiparkeissa on tulevaisuus. Nykyään toiminta on vielä liian hidasta, pisimmillään autoa on joutunut odottelemaan viitisen minuuttia, Käyhkö kertoo.

”Robottiparkissa” yhden pysäköintiruudun hinta on Leanparkin laskujen mukaan noin 23 000 euroa.

Itsekantaviin, teräsrunkoisiin moduuleihin perustuva laitos on kevytrakenteisempi ja tarvittaessa purettavissa. Yhtiön mukaan sen malli on yksinkertaisempi ja edullisempi kuin useimmat maailmalla esitellyistä kymmenistä automaattiparkkitaloista.

– Esimerkiksi Lähi-idän markkinoilla kaupunkisuunnittelu on paljon Suomea kevyempää, jonka vuoksi siirrettävyys on meille erittäin tärkeää, Riivari sanoo.

Yritys käy Riivarin mukaan neuvotteluja ja sillä on aiesopimuksia lukuisten koti- ja ulkomaisten tahojen kanssa. Suomessa sen yhteistyökumppanina molemmissa Lahden hankkeissa on YIT. HÄSA

Päivän lehti

7.4.2020