Kanta-Häme

Hämeenlinnassa esiintyvä Fatboy tulee Suomeen aina, kun pyydetään: “Ihmiset tajusivat meidät ihan täysillä”

Rockabillyn lipun alla purjehtiva ruotsalaisryhmä ammentaa vaikutteita Roy Orbisonilta ja Topi Sorsakoskelta.
Fatboyn kokoonpanoon kuuluvat kontrabasisti Thomas Schuldt (vas.), laulusolisti Thomas Pareigis, kitaristi Hannu Kiviaho, pedal steel -kitaristi Jan Lissnils ja rumpali Marcus Källström Kuva: -
Fatboyn kokoonpanoon kuuluvat kontrabasisti Thomas Schuldt (vas.), laulusolisti Thomas Pareigis, kitaristi Hannu Kiviaho, pedal steel -kitaristi Jan Lissnils ja rumpali Marcus Källström Kuva: Göran Hallberg

Torstaina Suistossa esiintyvän Fatboyn omintakeinen ja monia musiikillisia maailmoja syleilevä tyyli on ihastuttanut yleisöä yli genrerajojen. Bändin kappaleet seikkailevat jossakin Chris Isaakin utuisten balladien, Twin Peaks -tunnelmien, reippaan rockabillyn ja romanttisten popklassikkojen välimaastossa. Yhtyeen nettisivujen mottonakin on: “Hyvää musiikkia kaikille ihmisille.”

Yhtyeen monivärinen paletti oli valmiina jo vuonna 2004 ilmestyneellä esikoisalbumilla Steelhearted.

– Laulajamme Thomas Pareigis ja minä teemme yhtyeen biisit ja jaamme toisillemme jatkuvasti uutta musiikkia, josta etsimme inspiraatiota, Fatboyn suomalaissyntyinen kitaristi Hannu Kiviaho sanoo.

– Tykkäämme 1960- ja 1970-lukujen vanhoista suomalaisista iskelmistä sekä tangoista ja fanitamme Topi Sorsakoskea. Se on se mollivoittoisuus ja melankolia, sitä me digataan.

Facebook-sivullaan bändi nimeää muun muassa Tom Waitsin ja Roy Orbisonin rinnalla yhdeksi suosikikseen suomalaisen Agents-yhtyeen.

– Pyysimme Agentsien Esa Pulliaista soittamaan yhdelle biisille uudella levyllämme ja oli ihan uskomatonta, kun hän kertoikin olevansa suuri Fatboy-fani.

Fatboyn musiikki ymmärretään paremmin Suomessa kuin sen kotimaassa Ruotsissa

Kiviaho kokee, että Fatboyn musiikkia on aina ymmärretty Suomessa paremmin kuin yhtyeen kotimaassa. Fatboy kehitteleekin parhaillaan uutta Suomen-kiertuetta vielä marras-joulukuulle.

– Tulemme Suomeen aina kun vain pyydetään. Jo ihan ekalla keikalla tunsimme, että ihmiset tajusivat meidät ihan täysillä. Ruotsissa ollaan mielellään trendikkäitä ja siellä olemme ehkä vähän eksoottisia. Kun rockabilly oli Ruotsissa 1980-luvulla täysin undergroundia, niin Suomessa se oli joka miehen arkihommaa.

Kiviaho on kotoisin pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsevasta Kinnulasta.

– Kotiseudultani lähti 1960-luvun lopussa paljon ihmisiä töiden perässä Ruotsiin ja meidän perheemme muutti lähelle Eskilstunaa, kun olin 6-vuotias, Kiviaho kertoo.

– Siellä aloittelin bändihommia jo 15-vuotiaana ja pikkuveljestäni Heikki Kiviahosta tuli basisti. Hän on soittanut muun muassa Suomessakin hyvin tunnetussa Sator-yhtyeessä.

Eskilstunassa Kiviaho tutustui aloittelevaan yhtyeeseen, jonka nimi oli Coca Cola Kids. Myöhemmin nuorukaisten bändi kohosi maailmanlaajuiseen suosioon nimellä Kent.

– Kentin kavereita auteltiin silloin alkuvaiheessa ja ollaan hyviä ystäviä tänäkin päivänä. Olemme touhunneet musiikin parissa kaikenlaista ja Joakim Bergin kanssa tehtiin Fatboylle yksi biisikin yhdessä.

Muusikon ja lauluntekijän töiden ohessa Kiviaho on luonut uraa myös näyttelijänä. Debyyttinsä hän teki vuonna 2002 elokuvassa Luokkakokous (Klassfesten) ja aivan viime aikoina hänet nähtiin Suomenkin televisiossa komediallisessa rikossarjassa Torpedot ( Torpederna).

Kaikki ylimääräinen karsittu pois, mutta punainen lanka pysyy

Fatboyn tarina alkoi Tukholmassa, jossa Kiviaho tutustui liettualaistaustaiseen Pareigisiin. Alkuperäisessä kokoonpanossa oli mukana myös ruotsinsuomalainen Alf Östlund. Östlundin instrumentti oli kontrabasso, josta käytetään jazzpiireissä lempinimeä fatboy.

Yhtyeen ensimmäinen läpimurto tapahtui teatterilavoilla. Vuonna 1998 Fatboy kiinnitettiin Pilstolteaternin produktioon Bertolt Brechtin Kolmen pennin oopperasta. Esitys kiersi Ruotsia ja kaikkialla huomio kiintyi lavalla olleisiin muusikoihin. Maine kasvoi ja keikkatarjouksia alkoi sataa.

– Emme aluksi osanneet ajatella yhtyeen tulevaisuutta kovin vakavasti, ideana oli ensin soittaa 1950- ja 1960-lukujen kantria. Loppujen lopuksi kesti vuoteen 2004 asti ennen kuin teimme ensimmäisen levymme ja silloin jotkut kappaleet olivat jo kuusi vuotta vanhoja, Kiviaho muistelee.

Yhtye julkaisi tämän vuoden maaliskuussa kuudennen pitkäsoittonsa. Diggin the Scene jatkaa fuusiolinjalla ja on taattua tavaraa Fatboyn ystäville.

– Levy on ehkä vielä hiotumpi kuin edeltäjänsä ja siitä on karsittu pois kaikki ylimääräinen, Kiviaho pohtii.

– Jotakin uuttakin on aina yritettävä keksiä, mutta punainen lanka on ja pysyy samana.

 

Fatboy torstaina 12.9. kello 21 Suistossa.