Kanta-Häme

Roihu nousee vapaaehtoisin käsiparein

7,5 kilometriä vesijohtoa, 5 kilometriä sähköjohtoa, 40 kilometriä lautaa, 70 kuutiota vaneria…

Kun 17 000 partiolaista kokoontuu leireilemään Evon metsiin, tarvitaan paikalle siis hieman muutakin kuin nuotiotarpeet ja teltta.

– Varsinainen rakennusleiri alkaa vasta perjantaina, jolloin tänne saapuu noin 700 ensimmäistä rakentajaa. Ensi tiistaina meitä pitäisi olla jo 2 000, Roihun tekniikkajohtajat Janne Costiander ja Mikko Hietanen kertovat.

Partiolaisten Roihu-suurleirin rakennus on kuitenkin jo täydessä vauhdissa, vaikka alkupäivinä rakentajia on vain nelisenkymmentä.

Tavaraa tuovat rekat huojuvat metsätietä täydessä kuormassa ja trukit purkavat lasteja. Metsästä pilkottaa muutama rakennusporukan oma teltta.

Partiolaisten hengen mukaisesti kaikki yöpyvät teltoissa. Esimerkiksi asuntoautot on kielletty.

Vaikka linja on erähenkinen, ei Roihu ole pelkkä jättimäinen telttakylä.

Alueelle nousee kahviloita, ruokaloita, saunoja, ulko-ilmakylpylä, eräkauppa ja ulkoilma-auditorio, joka jää tulevaisuudessa paikalle saapuvien leiriläisten ja retkeilijöiden käyttöön.

Leirin teltat pystytetään metsään lippukunnittain. Metsän pohjaa ei ole katettu mitenkään, eikä aluetta ole tarkoitus raivata.

Leiriläisiltä vaaditaankin luonnon kunnioittamista ja paikkojen pitämistä siistinä. Esimerkiksi alueella kasvavaa nuorta männikköä pyritään säästämään, koska se on tärkeää metsän uusiutumiseksi.

Leirin purkamisesta ja alueen siivoamisesta vastaa leirin jälkeen alkava purkuleiri.

– Tarkoitus on, että alue jää vähintäänkin sellaiseen kuntoon kuin missä se on nyt, Costiander kertoo.

Hän toteaa, että leiriläisten kulkemisesta muodostuu varmasti metsään tallottuja uria, mutta ne korjaantunevat jo ensi kesän aikana.

Roihun liikevaihto on 4,5 miljoonaa euroa, mutta leirin onnistuminen ei ole yksistään rahasta kiinni. Suurimman työn tekevät yli 10 000 vapaaehtoista.

Käytännössä leirin organisaatiossa ei ole kuin kourallinen henkilöitä, jotka saavat työstään palkkaa.

Leirillä tarvitaan eri alojen ammattilaisia. Kylpylässä työskentelevät hierojat ja kauneusalan ammattilaiset. Kuntosalilla leiriläisiä ohjaa 30 personal traineria. Leirisairaalassa on paikalla lääkäreitä. Leirin suunnittelusta vastaa arkkitehti, ja sähkötöistä tietenkin leirin oma sähkäri.

Kaikki ammattilaiset ovat mukana vapaaehtoisesti ja palkatta.

– Me olemme mahdollistajia, vapaaehtoisten tuen päällikkö Maria Kaisa Hast toteaa.

Leirin vapaaehtoistöistä voi saada omalta oppilaitokseltaan myös hyväksilukuja niin sanotun Roihu Akatemian kautta.

Töihin voi tietenkin tulla myös ilman mitään erikoisosaamista. Vapaaehtoisille on tarjolla tehtäviä laidasta laitaan.

– Ei minullakaan ole mitään kokemusta henkilöstöjohtamisesta, mutta täällä vain olen, Hast nauraa.

Hän huolehtii leirillä siitä, että myös vapaaehtoiset saavat rentoutua välillä. Siinä missä lapsille leirillä on tarjolla elämys, tarjotaan vapaaehtoisille aikuisille oma keidas, johon myös kylpylä kuuluu.

Myös leirin molemmat tekniikkajohtajat ovat vapaaehtoisia.

– Olemme tunteneet toisemme 10-vuotiaasta, ja tehneet vuosien saatossa paljon projekteja yhdessä, Mikko Hietanen kertoo.

Heille juuri vanhojen ystävien ja uusien tuttavuuksien tapaaminen on partioleirien suola.

Sekä Hietanen että Costiander kertovat olleensa aiemmin järjestämässä pienempiä leirejä. Roihu on kuitenkin eri asia. Päivät voivat venyä 18-tuntisiksi, koska tekemistä riittää.

Mitään selkeää tehtävien jakoa heidän välillään ei ole.

– Toinen huolehtii siitä, minkä toinen unohtaa, Costiander nauraa.

Aikataulu ei jousta. Leiriläisten saapuessa kaiken tulee olla valmista.

– Keskiviikkona tänne tulee 17 000 leiriläistä riippumatta siitä, mikä tilanne täällä on, Hietanen päättää. HäSa

Päivän lehti

6.6.2020